Huumeita saa helposti

Päihdeongelmat eivät ole vain syrjäytyneiden ongelma. Ne koskevat kaikkia sosiaaliluokkia ja paikkakuntia. Myös Ylöjärvellä ainakin kannabiksen ostaminen on helppoa, jopa yläkouluikäisille.

Ylikonstaapeli Markku Rahusen mukaan nuoren huumeiden käytössä ensijaisesti tärkeintä ei ole rankaiseminen vaan puhuminen.

Ylöjärven yhtenäiskoululla luennoinut Irti Huumeista -organisaation toiminnanjohtaja Kimmo Sainio kysyi paikalle tulleilta yläkouluikäisiltä nuorilta, tietävätkö he ketään, keneltä saisi kannabista. ”Tiedän”, ”Saa ihan helposti”, ”Tiedän useamman”, kuului nuorten joukosta.
Sainio ei yllättynyt nuorten vastauksista.
– On kaveri, joka tietää kaverin, joka tietää kaverin, joka tietää kaverin, joka tietää kaverin, joka myy kannabista, Sainio selitti vanhemmille.
– Kovissa huumeissa on enemmän diileritoimintaa, koska pelissä ovat isot rahat.

Vapauden pitäisi tuoda myös vastuuta

– Olemme siitä mielenkiintoinen rotu, että meidän pitää päästä välillä euforiseen tilaan. Ja meillä kaikilla on riippuvaisuuksia. Toisilla ne ovat päihteet, toisilla urheilu. Itse myönnän olevani työnarkomaani, Sainio naurahti.
Tällä hetkellä alkoholi- ja huumehaitat maksavat yhteiskunnalle saman verran kuin maanpuolustusmenot eli noin kaksi miljardia euroa vuodessa.
1 600 miljoonaa menee alkoholihaittoihin ja 4 000 miljoonaa huumehaittoihin. Näihin summiin sisältyy muun muassa poliisi, vankila, kuntoutus ja menetetyt työpäivät.
– Yhteiskuntaamme on muodostunut yksilön vapauksien ihannointi. Minulla on oikeus tehdä mitä minä haluan, mutta minulla ei ole vastuuta. Sanonta ”raskas työ vaatii raskaat huvit” on otettu vähän liian tosissaan.

Kannabis on nosteessa

Kannabis on muuttunut vuosien varrella vahvemmaksi. 1970-luvun niin sanotun höpöheinän THC-pitoisuus oli seitsemän prosenttia. Nykyisin kannabiksen THC-pitoisuus on 17–18 prosenttia. Periaatteessa enää ei siis puhuta edes samasta aineesta.
– Kannabismyönteisyys on kuitenkin nousussa. Ajatusmaailma siitä, ettei kannabis olisi haitallinen aine, on korostunut, Sainio kertoi.
Nuorten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet, mutta nuorten alkoholin käytön kokeilut puolestaan ovat vähentyneet.
Sainio ei usko porttiteoriaan siinä mielessä, miten se on esitelty julkisuudessa.
– En usko, että kannabiksen käytön myötä tulisi halu siirtyä kovempiin aineisiin. Mutta kannabiksen käytön myötä saa tietoa muista kovemmista aineista, Sainio selvensi.
Periaatteessa tupakointikin on portti kannabikseen. On olemassa tutkimusviitteitä siitä, että tupakointi madaltaa kynnystä siirtyä polttamaan kannabista.

Päihteistä ei koskaan tiedä

– Suomessa on päihteiden sekakulttuuri. Käytämme alkoholia, lääkkeitä ja huumeita samaan aikaan, kun taas esimerkiksi Viro on jakautunut kolmeen erilaiseen päihdekulttuuriin, Sainio kertoi.
– Usein ihmiset käyttävät alkoholia, vaikka ovat antibioottikuurilla. Se on vaarallista, sillä ei voida tietää, miten kenenkin kroppa reagoi minkäkin lääkkeen ja alkoholin yhteisvaikutuksesta.
Kannabisannoskin voi olla joskus vahvempaa, mitä on totuttu. Pussissa ei lue tietoa sisällöstä, kun taas apteekin lääkkeissä puolestaan lukee aina selvästi, mitä ne sisältävät ja kuinka paljon.
Eniten Sainio olisi kuitenkin huolissaan muunto- eli designhuumeista. Muuntohuumeita ei ole luokiteltu huumausaineiksi, mutta niitä käytetään huumausaineiden tavoin päihteinä. Muunto-sanalla viitataan joko aineen muutettuun käyttötapaan tai muutettuun kemialliseen rakenteeseen.
– Koskaan ei tiedä, onko aine tehty sementtiin vai maissitärkkelykseen. Itse en ainakaan laittaisi sisälleni sementtiä.

Irti päihteistä

Irti Huumeista -organisaation toiminnanjohtaja Kimmo Sainio luennoi viime tiistaina Ylöjärven Yhtenäiskoululla. Aiheina olivat muun muassa Irti Huumeista -organisaation toiminta, päihteiden yleisyys ja nuorten kanssa toimiminen.

Irti Huumeista on tuki- ja läheisorganisaatio, joka on toiminut 30 vuotta. Nimestä huolimatta Sainio kokee ennemmin, että kyse on päihteistä irtautumisesta.
Irti Huumeista -organisaatio muun muassa tukee läheisiä ja toipuvia huumeiden käyttäjiä sekä kouluttaa ammattihenkilöstöä.
Organisaatio saa 2 000–3 000 soittoa vuodessa. Yhteydenottajista noin 85 prosenttia on äitejä, 10 prosenttia isiä ja loput muita sukulaisia ja läheisiä.
– Välillä olemme poliisia ja tullia aikaisemmin tietoisia siitä, mitä aineita maassa liikkuu. Eli olemme aika hyvin perillä, mitä täällä tapahtuu.
Irti Huumeista -organisaation toimintamuotoja ovat vertaistukiryhmät, päivystävä puhelin, tukihenkilötoiminta, koulutus ja neuvonta, läheis- ja perhetyönkeskus sekä Vilpola-nettikeskustelu.
Vilpola-nettikeskustelussa kävi viime vuonna yli 16 000 eri ihmistä. Keskustelu aloitti toimintansa vuonna 2010 ja sinä vuonna kävi vain 2 000 henkilöä.
Vertaistukiryhmiä on 25:llä seutualueella. Pohjois-Suomessa on syntynyt kuusi uutta ryhmää parin vuoden sisällä.
Pääkaupunkiseudulla puolestaan tukiryhmät ovat vähentyneet Vilpolan myötä. Pääkaupunkiseudulla hakeudutaan myös läheis- ja perhetyön keskukseen, joka toimii Helsingissä. Tämän vuoden aikana toiminta laajentuu myös Ouluun, Vaasaan ja Kouvolaan.
Aluetoiminta alkoi vuonna 2013 mutta sote-uudistuksen myötä myös tämä uudistuu.

Poliisilla riittää töitä

Sisä-Suomen poliisilaitoksesta ylikonstaapeli Markku Rahunen kertoi päihteiden käytöstä poliisin silmin.
– Jos päihteet häviäisivät kokonaan pois, niin poliisivoimat voitaisiin vähentää puoleen, Rahunen totesi.
– Kun uutisoidaan, että huumausainerikokset ovat vähentyneet, on kyse ennemmin siitä, että valvontaan ei ole käytetty niin paljoa resursseja.
Huumausainerikoksiin liittyy usein muitakin rikoksia, kuten varkauksia ja petoksia, jotta saadaan rahaa päihteisiin. Esimerkiksi nettipetoksissa on yleensä kyse vain 50–100 eurosta, jolloin ihmiset eivät välttämättä tee edes rikosilmoitusta.
– Tampereen puolella on ollut myös tapauksia, joissa alle 15-vuotiailta tytöiltä on saatu seksiä maksuksi, Rahunen kertoi harmistuneena.
– Kun poltellaan tai juodaan, niin esille tulee toinen minä. Ja se toinen ei ole yhtään niin fiksu ja filmaattinen kuin tämä selvinpäin-minä.
Kukaan ei mene poliisille tunnustamaan huumausainerikosta, vaan poliisin tarvitsee ottaa itse nämä selville. Kun poliisi löytää yhden, kuviot alkavat purkaantua ja löytyy viisikymmentä muutakin tapausta.
– Yleensä kiinni jääneellä on jo enemmän kokemusta päihteistä. Kenelläkään ei ole niin huono tuuri, että jäisi kiinni ensimmäisellä kerralla.

Saanti ei ole ongelma

Tälläkin alueella liikkuu kaikenlaisia huumeita, kuten amfetamiinia, kokaiinia ja muuntohuumeita. Myös erilaiset lääkeaineet, kuten adhd-lääkkeet, ovat kysyttyjä. Lisäksi kannabiksen kotikasvattamojen määrä on räjähtänyt käsiin. Sisä-Suomen poliisilaitokselle tulee viikottain uusia kasvattamoja ilmi.
– Saanti ei ole ongelma, jos niitä haluaa, Rahunen totesi.
– Päihteiden käyttö on verrattavissa kilpahiihtäjän keskeyttämiseen. Kun hiihtäjä hiihtää kilpaa, lähtökohtana on, että hän ei keskeytä. Kun sitten joskus tekee todella pahaa ja tulee keskeyttäneeksi, toisella kerralla se on jo helpompaa. Kolmannella kerralla keskeyttäminen on entistä helpompaa ja neljännellä kerralla alkaa tehdä jo pahaa parin kilometrin jälkeen.
Rahusen mielestä nuoren rankaiseminen ei ole kuitenkaan ensisijaista vaan, että asiasta keskusteltaisiin ja nuori tajuaisi, että sille tielle ei kannata lähteä. Ja jos on jo lähtenyt, niin sieltä kannattaa tulla pois.
– Ennen vanhaan naapuritkin katsoivat lapsen perään, mutta nykyään ollaan vähän liiankin hienotunteisia. Muiden lasten tekemisiin ei haluta tai uskalleta puuttua.

Päihteet herättävät kysymyksiä

Yhtenäiskoulu ja Lions Club Keijärvi–Ylöjärvi järjestivät jo toista vuotta peräkkäin huumevalistusluennon.
– Tänä vuonna oli uusi näkökulma, sillä pyysimme myös yläkouluikäisiä oppilaita osallistumaan, kertoo vanhempainyhdistys Kirvan puheenjohtaja Kaire Rautiainen.
Paikalla olikin muutama nuori siitä huolimatta, että luento järjestettiin vasta koulupäivän jälkeen.
– Tällainen pitäisi järjestää myös koulupäivän aikana, että kaikki nuoret saataisiin kuuntelemaan.
Vanhemmilla oli paljon kysyttävää niin Sainiolta kuin ylikonstaapelilta. Esimerkiksi yleisyys, kuolemantapausten määrä, merkit huumeiden käytöstä ja se, miten nuoren kanssa pitäisi ottaa asia esille olivat keskustelunaiheina.
Nuoretkin vastasivat vanhempien kysymyksiin. Hyväksymistä kukaan nuorista ei olettanut, mutta he kehottivat vanhempia olemaan ymmärtäväisiä ja rauhallisia. Syyllistäminen johtaisi todennäköisemmin vain huonompiin väleihin nuoren kanssa.
– Ymmärtäminen ja hyväksyminen ei ole kuitenkaan sama asia, Sainio muistutti.
– On olemassa sanonta, että hyvä terapeutti on kuin aasi: isot korvat, pieni suu ja vahva selkä, että jaksaa kantaa taakkoja. Tämä olisi hyvä neuvo vanhemmillekin tällaisissa tilanteissa.

Vanhemmille neuvoja

Nuoren päihteiden käytön voi havaita esimerkiksi huonontuneesta koulumenestyksestä, muuttuneesta käytöksestä tai kaveripiiristä. Toisaalta nämä voivat olla merkkejä murrosiästäkin.
Kannabiksen käytön tunnusmerkkejä ovat muun muassa silmien verestys, pupillien laajentuminen, passivoituminen, tavallisuudesta poikkeava hilpeys ja hihittely sekä sekavalta vaikuttava olotila ilman alkoholin tuoksua.
Vanhempien olisi siis hyvä pysyä kartalla lapsensa kavereista ja valvoa myös rahankäyttöä: mihin rahaa tarvitaan ja jos sitä annetaan, meneekö se siihen mihin pitäisi.
– Tavallisesti isovanhemmat antavat lapsille usein ja paljon rahaa. Olisi parempi, että lapselle laitettaisiin ennemmin säästöön rahaa tai vanhempien valvottavaksi, Sainio totesi.
Myös siirtyminen sätkätupakointiin voi olla merkki kannabiksen polttelusta, sillä kannabista voidaan sekoittaa tupakan puruihin.
Jos nuorella on päihteiden väärinkäyttöä, niin lääkeaineet, jotka vaikuttavat psyykkeeseen tai ovat muuten vahvoja, olisi hyvä pitää lukkojen takana.
– Täytyy sanoa, että olen tyytyväinen, etten ole itse nuori näinä päivinä. He viettävät nuoruuttaan aika raadollisessa maailmassa. Esimerkiksi silloin, kun olin itse nuori, sai valita mihin työpaikkaan menee. Tänä päivänä hyvin koulutettu nuorikaan ei välttämättä saa töitä.

LINDA ELMROOS