Maritan päätoimittamasta Kulttuuritoimitus-verkkolehdestä on tullut valtakunnallisesti merkittävä

Päätoimittaja Marita Salonen sai perjantai-iltana Pirkanmaan Kulttuurirahaston palkinnon. Salonen johtaa 5-vuotiasta Kulttuuritoimitus-verkkolehteä, josta on tullut valtakunnallisesti kiinnostava. (Kuva: Mikko Vares)
Päätoimittaja Marita Salonen sai perjantai-iltana Pirkanmaan Kulttuurirahaston palkinnon. Salonen johtaa 5-vuotiasta Kulttuuritoimitus-verkkolehteä, josta on tullut valtakunnallisesti kiinnostava. (Kuva: Mikko Vares)
Viisi vuotta sitten Tampereella syntynyt ja aluksi Pirkanmaahan keskittynyt Kulttuuritoimitus-sivusto on varttunut ainutlaatuiseksi ja vaikutusvaltaiseksi valtakunnalliseksi verkkolehdeksi. Alusta lähtien mediauutukaisessa mukana ollut päätoimittaja Marita Salonen korostaa, että koko ajan kasvava suosio perustuu yli satapäiseen tekijäyhteisöön, josta löytyy korkeaa ammattitaitoa kulttuurialan moninaiseen tuntemiseen. Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto antoi vuoden 2024 palkinnon kulttuurijournalismin lipunkantajalle sekä taiteen ja yleisön yhdistäjälle.

Marita Salosen perjantai 10. toukokuuta jää hänen muistiinsa kaksista juhlista. Päätoimittajan johdolla Kulttuuritoimitus vietti verkkolehtensä 5-vuotissynttäreitä. Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto antoi tämän vuoden palkintonsa itsestään numeroa tekemättömälle päätoimittajalle.

Salonen kuvaa Kulttuuritoimituksen puolta vuosikymmentä mielettömäksi matkaksi, joka alkoi vuoden 2019 keväällä. Silloin elettiin aikaa, jolloin oli huutava tarve kulttuurijournalismista. Monet sanomalehdet vähensivät kulttuurisisältöjään, ja ne jopa lopettivat kulttuurisivujen julkaisemisen. Median säästötoimet kohdistuivat niiden kulttuuritarjontaan.

Tampereen Finlaysonin alueella sijainneesta Salosen työhuoneesta tuli yhtäkkiä ideariihi. Parikymmentä kulttuurin parissa työskennellyttä ihmistä kävi jakamassa surunsa kulttuurijournalismin alasajosta.

– Näistä keskusteluista virisi ajatus Kulttuuritoimituksesta. Polkaisimme sen käyntiin ydinporukalla, joka on vuosien saatossa kasvanut yli sataan mukanaolijaan. Joukkomme laajenee koko ajan, mutta ketä tahansa emme porukkaamme päästä.

Kulttuuritoimitus eli koronapandemia-ajan koko alan karua arkea ja tuntoja myötäillen. Keskusteluyhteys säilyi etänäkin. Salosen mukaan ulkoiset vaikeudet kuitenkin lujittivat kulttuuritoimituslaisten yhteisöllisyyttä. Tarve kirkastui jatkuvasti. Halu tuoda sisältöjä suuren yleisön ulottuville.

– Siinä vuorovaikutuksessa kulttuurista kirjoittavat kokivat, että heistä jokainen tarvitsee toinen toistaan. Samalla lujittui käsitys, että kulttuurin tekijät laidasta laitaan tarvitsevat meitä.

– Silloin kokoonnuimme etänä monet kerrat ja teimme yhteisen päätöksen jatkaa vapaaehtoistyönä. Kulttuurista kertovat jutut ovat niin tärkeitä koko yhteiskunnalle, että ne eivät saa olla maksullisia, vaan niiden pitää olla kaikkien saavutettavissa. Kulttuuri todellakin kuuluu kaikille.

Salosen mielestä valittu tie on ollut oikea. Tekijäyhteisön jäsenet ovat pysyneet uskollisesti ja aktiivisesti mukana sisällön tuottamisessa. Mukana on journalisteja, tutkijoita, kirjailijoita, kuvataiteilijoita, valokuvaajia ja opiskelijoita eri puolilta Suomea. Suuri yleisö viihtyy verkkolehden parissa. Kuukausittain lukijoita on runsaat 65 000. Sisällöt ovat maksuttomia.

KULTTUURITOIMITUKSEN PÄÄTOIMITTAJUUS tarjoaa Marita Saloselle hauskaa ja mielekästä tekemistä.

– Yhteisömme jäsenet kertovat samanlaisista kokemuksista ja tunnelmista. Porukkahenki nousee monissa yhteyksissä esille. Kun esimerkiksi joku on jäänyt eläkkeelle, hän haluaa hyödyntää ammattitaitoaan. Kulttuuritoimitus tarjoaa henkireiän.

Salonen muistuttaa, että Kulttuuritoimitus on merkityksellinen myös nuorille.

– Eräs jäsen sai Kulttuuritoimituksen työnäytteillään ensimmäisen kesätoimittajan paikan.

Salonen vastaa kaikella tekemisellään kutsumukseen. Sen hän tunnistaa myös muista joukkueen jäsenistä.

Kulttuuritoimitus on ottanut paikkansa mediakentässä. Salonen ajattelee, ettei hänen päätoimittamansa verkkolehti kilpaile kenenkään kanssa.

– Jos joku pitää meitä kilpailijanaan, se on surullista.

Salonen iloitsee siitä, että kulttuuritoimituslaisia pyydetään esittelemään, kertomaan ja luennoimaan toiminnasta.

– Tekemisellemme hyvin merkityksellistä on jäsenyytemme Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:ssä.

Salosen mukaan myös tänä vuonna ensimmäisen kerran tullut valtiontuki on kannustava yhteiskunnallinen kiitos.

– Teemme monipuolisesti kulttuurisisältöjä suunnitellusti ja vastuullisesti. Meillä on juttuja ja kritiikkejä. Läsnä on koko kulttuurin koko kuva. Mietimme vahvasti tulevaisuutta.

– Tuskin maltan odottaa, mitä tulevina vuosina tapahtuu. Nyt me uskallamme jo suunnitella tulevaisuutta. Mietimme, mitä olemme vuonna 2030.

VOISIKO KULTTUURITOIMITUKSEN kaltainen sivusto tai verkkolehti syntyä esimerkiksi uutisten, talouden tai urheilun ympärille?

Marita Salonen ei pidä niitä mahdollisina perinteisessä mediassa, jonka pitää hankkia tuloja tilausmaksuilla. Hänen intohimonsa on kuitenkin perustavaa laatua olevasti kulttuurin saralla.

– Kulttuuri on journalismin lajeista monialaisin, sehän on koko elämä. Parasta mitä toimittajana voi tehdä. Kotona kulttuuriharrastukset johtavat meidän elämäämme, erityisesti musiikki ja vielä tarkemmin kansanmusiikki.

– Olen jo nuorena ajautunut outoihin verkkoprojekteihin, kuten dekkarimaratoniin lintutornin huipulla ja liikkuvassa junassa siihen aikaan, kun netti ei toiminut kunnolla oikein missään.

Salosen päätoimittama Kulttuuritoimitus on konkreettinen esimerkki siitä, miten mahdottomasta voi tulla totta.

– Se on ehkä suurin oppi. Kulttuuritoimituksesta on kasvanut ilmiö, toisenlainen tapa toimia media-alalla. Siihen on vaikuttanut paljon myös ajoitus; maailma on muuttunut rajusti meidän vuosiemme aikana.

Salonen sanoo Kulttuuritoimituksen opettaneen kärsivällisyyttä.

– Pitää odottaa vuosiakin, ennen kuin jokin suunnitelma toteutuu tai siitä on viisasta luopua. Pitää kuunnella tosi tarkasti, mitä ihmiset ajattelevat – niin meidän omat tekijämme kuin lukijamme. On pitänyt malttaa ja katsoa, millaiseksi tämä yhteisö muotoutuu.

– Toisaalta, me olemme niin joustava organisaatio, että voimme hyvin nopeasti polkaista käyntiin jonkin projektin. Kylläpä niitä on tehtykin, kuten yhteisötaidenäyttely ja lyhytnovellikilpailu lukijoiden kanssa, runovideoiden sarjoja kuvittajan ja runoilijoiden kanssa, minidokumentteja ja yleisötapahtumia.

PIRKANMAAN RAHASTON hoitokunnan puheenjohtaja Helena Hiilivirta kuvaa palkittua päätoimittaja Marita Salosta kulttuurijournalismin lipunkantajaksi ja taiteen ja yleisön yhdistäjäksi.

– Kulttuuritoimituksen päätoimittajana Salonen toimii tehtävässä, jolla on suuri merkitys taiteelle ja taidekeskustelulle. Salosta voi kuvata pitkän linjan journalistiksi ja itsestään numeroa tekemättömäksi kulttuurihenkilöksi, joka tekee sitä, mistä muut puhuvat – ja saa muita huippuluokan ammattijournalisteja mukaansa, tekemään juttuja kulttuurista. Salonen upeine journalistijoukkoineen varmistaa, että Tampereella on kulttuuritoimitus, Hiilivirta sanoo.

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston vuoden 2024 palkinto on arvoltaan 15 000 euroa. Palkinto myönnettiin yleisrahastosta Maija-Liisa Heinin lahjoitusvaroista.

MATTI PULKKINEN