Kun Olli Haapasalo pukeutuu harrastustamineisiinsa, häntä on vaikea olla huomaamatta. Keskiaikaiseen nahkahaarniskaan verhoutunut pitkätukkainen mies vetää 2010-luvun Suomessa väistämättä puoleensa hämmästyneitä katseita.
– Kerran ulkomuodolleni nauroivat avoimesti poliisitkin. Minusta se oli todella siistiä, 22-vuotias ylöjärveläinen naurahtaa.
Ylöjärven Uutisten ulkokuvauksia varten Haapasalo otti mukaansa myös kasan pehmustettuja miekkoja ja kilpiä. Ne kuuluvat olennaisesti hänen rakkaaseen harrastukseensa, bofferointiin.
– Kyse on yksinkertaisesti siitä, että pitää osua omalla pehmoaseella toiseen, ilman että saa itse osumia, hän tiivistää.
– Haarniska ei ole boffaajalle pakollinen, mutta sillä on eräs pelitekninen funktio. Siksi sellaista kannattaa pitää, jos vain mahdollista, Olli Haapasalo opastaa.
Maallikko voi sotkea Haapasalon erikoisen ajanvietteen helposti liveroolipelaamiseen eli larppaukseen, mutta siitä ei nuorukaisen mukaan ole kysymys. Ei pienimmissäkään määrin.
– Larppaus on eläytymistä annettuun fiktiiviseen hahmoon ja bofferointi historiallisen kamppailutyylin harrastamista nykypäivänä. Siinä on vissi ero, Haapasalo alleviivaa.
Lajissa käytettäviä pehmustettuja miekkoja, keihäitä, hilpareita, kilpiä ynnä muita aseita kutsutaan yleisesti boffereiksi. Ne ovat rakenteeltaan jämäköitä mutteivät mitään verrattuna keskiajan metallisiin esikuviinsa.
Pirkanmaan Boffaajat -nimisessä seurassa lajin parissa vuosia puuhanneen Haapasalon mukaan bofferoinnissa lyödään kaveria ihan tosissaan. Siitä huolimatta mätkiminen on täysin turvallista, eikä loukkaantumisia tapahdu juuri koskaan.
– Laji on turvallinen, koska kaikenlaiset osumat lasketaan. Lyönnin voimakkuudella ei ole mitään merkitystä, minkä vuoksi kahden käden pesäpallohuitaisuja ei todellakaan nähdä. On siis aivan yhtä merkityksellistä osua hipaisemalla kuin voimakkaalla iskulla, hän korostaa.
Pienten lasten miekkaleikeistä bofferoinnin erottavat tarkat säännöt, vakava asenne ja enemmän tai vähemmän standardimittaiset aseet. Tee se itse -ajattelu on lajin piirissä arvossaan, koska treeneissä ja otteluissa käytettäviä miekkoja ja kilpiä ei löydy valmiina mistään.
– Nykyään saan väsättyä hyvän miekan noin tunnissa. Tarvikkeet ovat sellaisia, mitä löytää ihan tavallisesta rautakaupasta. Hintaa yhdelle aseelle tulee ehkä kymmenisen euroa.
Treenejä pidetty Haaviston kentällä
Boffausaseet eli bofferit on tehty pohjimmiltaan varsin arkisista tarvikkeista. Puutarhaletkun käyttö ei ole tavatonta.
Vaikka bofferointi saattaa olla monelle paikalliselle varsin tuntematon harrastus, laji ei ole Ylöjärvellä mikään uusi juttu. Haapasalon mukaan kasvukaupungissa on pidetty takavuosina jopa omia, viikottaisia harjoituksia.
– Suurin harrastajapiikki täällä koettiin alkuvuodesta 2010, kun treeneissä kävi peräti 18 tyyppiä. Pari kaveria tuli bofferoimaan Kurusta asti, haarniskamies muistelee.
Ylöjärven boffaajat kokoontuivat kesäaikaan Haaviston urheilukentällä ja talvella entisen lukion liikuntasalissa. Nyttemmin paikallistoimintaa ei enää ole.
– Kaikista vanhimmat parrat lopettivat, nuoria ei tajuttu rekrytoida mukaan ja moni muutti Tampereelle, Haapasalo listaa muutoksen syitä.
– Nyt kaupungissa on minun lisäkseni kaksi muuta boffaajaa. Olemme käyneet treeneissä Tampereella, jossa niitä pidetään kahdesti viikossa.
Kesätapahtumia ja talviliiga
Seurakunnan roolipelikerhosta bofferoinnin pariin aikoinaan päätyneen Haapasalon mielestä laji sopii kaikille kilpailuhenkisille ihmisille. Keskiaikaisissa taisteluissa saa myös aimo annoksen hyvää liikuntaa.
– Kaikki varmaan tietävät sen hyvän fiiliksen, joka tulee kunnon lenkkeilyn jälkeen. Tästä saa ihan samanlaisen, siviilissä nostokoriauton kuljettajana työskentelevä mies hymyilee.
Suomessa bofferointia harrastaa aktiivisesti arviolta parisensataa miekkataistelun ystävää. Tarkkaa lukua on mahdoton esittää, mutta lajin vuosittainen suurtapahtuma Sotahuuto antaa siitä jotain osviittaa.
– Tänä kesänä se pidettiin Padasjoella, ja kävijämäärän odotettiin olevan noin 600. Ensi vuonna Sotahuuto viettää kymmenvuotisjuhliaan Muuramen Rannankylässä, ja paikalle yritetään saada ennätysmäärä ihmisiä, Haapasalo tietää.
Intohimoinen boffaaja kertoo, että lajista innostuneet saavat yhä jonkin verran huvittunutta naureskelua osakseen. Yleensä ulkopuolisten hymyt kuitenkin hyytyvät silloin, kun he todella ymmärtävät mistä bofferoinnissa on kyse.
– Muualla maailmassa ei ole tietääkseni samanlaista bofferointiskeneä kuin Suomessa. Täällä se on irrottautunut larppauksesta selvästi omaksi lajikseen, Haapasalo toteaa.
Viime talvena maamme boffaajat järjestivät ensi kertaa valtakunnallisen liigan, joka keräsi lajiväen yhteen kaikkiaan kuudessa eri osakilpailussa ympäri Suomea. Pehmomiekkailun kerma kokoontui muutaman kerran myös Ylöjärvelle. Kisapaikkoina olivat Takamaan ja Metsäkylän koulut.
– Tavoitteena on, että parinkymmenen vuoden päästä suomalaiset naureskelevat jääkiekolle ja jalkapallolle, Haapasalo lohkaisee.
Aktiiviharrastajilla on runsaasti erilaisia pehmoaseita.
+++++
Videon Boffoliigan Ylöjärven osakilpailusta voit katsoa oheisesta YouTube-linkistä.
Boffoliiga 2012-2013 – 1.ok – Ryhmäturnaus
Viimeisimmät kommentit