Ylöjärvi ei ole lintukoto: Oppilaitoksissa tehdyt rikosilmoitukset lisääntyneet rajusti

Lasten ja nuorten tekemien rikosten lukumäärä Ylöjärvellä seuraa valtakunnan kasvavaa trendiä.
Valvontakamerakuvaa heinäkuulta 2022 Kauraslammen koulun Moision toimipisteeltä, missä nuoret sytyttivät tulipaloja. (Arkistokuva: Ylöjärven kaupunki)

Ilta-Sanomat uutisoi 29.4. lisääntyneistä rikosilmoitusmääristä kouluissa ja oppilaitoksissa. Jutun yhteydessä julkaistiin tilasto poliisin tietoon tulleista epäillyistä rikoksista suomalaisissa oppilaitoksissa tai tutkimuslaitoksissa vuosina 2022, 2023 ja vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.

Ylöjärveläisten oppilaitosten osalta tilasto on karua luettavaa. Rikosilmoitusten kolminkertaistui vuodesta 2022 vuoteen 2023. Vuonna 2022 rikosilmoituksia tehtiin 18 kappaletta ja seuraavana vuonna 52 kappaletta. Tänä vuonna rikosilmoituksia oli tehty 15. huhtikuuta mennessä 11 kappaletta.

Ilta-Sanomat haastatteli väkivaltarikostorjunnasta vastaavaa poliisitarkastaja Pekka Heikkistä Poliisihallituksesta. Hänen mukaansa mahdollisia syitä rikollisuuden kasvuun ovat aikuisten auktoriteetin puuttuminen, aiempaa isommat koulut sekä vanhempien välinpitämättömyys lastensa asioista. Madaltunut kynnys rikosilmoitusten tekemiseen saattaa myös selittää lukuja.

Kysyimme Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Panu Rautiolta mistä kasvaneet luvut Pirkanmaalla ja Ylöjärvellä kertovat.
– Pirkanmaan osalta oppilaitoksista tulleiden rikosilmoitusten lukumäärä on kasvanut etenkin muuttovoittoisissa kunnissa, Rautio sanoo.

Ylöjärven osalta hän toteaa, että kasvusuuntaa voitaneen selittää useammalla eri tavalla.

– On varmasti totta, että ilmoittamiskynnys on alentunut ja rikosasioita saatetaan poliisiin tietoon aiempaa herkemmin. Samalla voi todeta, että koko valtakunnassa lasten ja nuorten tekemien rikosten lukumäärä on kasvanut, joka myös osaltaan selittää Ylöjärvenkin tilannetta. Koulujen oppilasmäärät ovat suuria ja tämä lisää esimerkiksi oppilaiden välisten konfliktien määrää.

Raution mukaan Ylöjärvellä oppilaitoksien tekemät rikosilmoitukset koskevat pääsääntöisesti lieviä pahoinpitelyjä, vahingontekoja sekä sosiaalisessa mediassa ja kasvotusten kouluaikana tapahtuneita kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia.

Lue myös: Poliisi luennoi Kauraslammen koulujen oppilaille – Vanhempainyhdistys haluaa suitsia lisääntynyttä ilkivaltaa ja näpistelyä

Kasvava trendi

Rautio toteaa, että oppilaitokset ilmoittavat poliisille myös tapahtumista, jotka eivät hänen mielestään ylitä ilmoitusvelvollisuuden kynnystä.

– Erilaisten koulussa tapahtuneiden lievempien yksittäisten kiusaamistapausten selvittely kannattaa lähtökohtaisesti aloittaa vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa eikä oppilaitosten tule ensimmäisenä toimenpiteenä tehdä rikosilmoitusta. Sama koskee myös esimerkiksi kunnianloukkauksia.

Raution mukaan riittää, että oppilaitos tuo lievimmät tapahtumat ja konfliktit esimerkiksi Wilman välityksellä oppilaiden vanhempien tietoon.

– Vanhemmat voivat asiasta keskusteltuaan pohtia rikosilmoituksen tekemistä, mikäli kokevat sen tarpeelliseksi.

Hän toteaa, että rikoksista epäiltyjen lasten ja nuorten osuus tutkittavien rikosten joukossa on kasvanut vuodesta toiseen.

– Poliisi tekee ennalta estävää työtä, rikosten tutkintaa ja kentällä tapahtuvaa valvontatyötä resurssiensa äärirajoilla. Esitutkintalaki velvoittaa poliisia toimittamaan alaikäisen rikoksesta epäillyn esitutkinnan kiireellisesti. Tämä luonnollisestä näkyy siinä, että muiden rikosten tutkinta-aika pidentyy.

Rikoskomisario huomauttaa, että jokainen lapsi ja nuori tarvitsee omanlaistaan kohtaamista vanhemmiltaan.

– Tarvitaan tukea, rohkaisua, kannustusta ja kiinnostusta lapsen ja nuoren elämään, jotta lapsi tai nuori tulee kuulluksi ja huomatuksi. Toiset lapset ja nuoret koettelevat rajojaan, ja siinä vanhemmilla on selkeä rooli; rajat on asetettava ja rajat asetetaan lapsen ja nuoren omaksi suojaksi.

Matalalla kynnyksellä

Poliisin tietoon tuli 52 rikosilmoitusta epäillyistä rikoksista ylöjärveläisissä oppilaitoksissa vuonna 2023. (Kuva: Sanna Hillberg)

Ylöjärven sivistysjohtaja Matti Hurstin mukaan rikosilmoituksia tehdään oppilaitoksista laajalla kirjolla polkupyörävarkauksista päihteisiin. Esimerkiksi kaupungin kiinteistönhuolto tekee kasvavassa määrin rikosilmoituksia koulujen piha-alueilla tehdystä ilkivallasta.

Oppilaiden vanhemmat puolestaan tekevät rikosilmoituksia esimerkiksi koulussa tapahtuvasta somekiusaamisesta.

– Meidän kouluissa rikosilmoituksen voi tehdä ainoastaan muutama rehtori, joilla on tunnukset siihen. Heidät on ohjeistettu sillä tavalla, että matalalla kynnyksellä tehdään, jos esimerkiksi tapahtuu jotakin nujakointia vaikkapa välitunnilla, Hursti kertoo ja selventää, että ilmoituskynnys on matala, koska kouluilla ei ole valtaa selvittää kyseisiä asioita.

– Mielestäni poliisin viesti on ollut sen kaltainen, että matalalla kynnyksellä pitäisi soittaa 112:een, jos tapahtuu jotakin. Se ei välttämättä tarkoita vielä rikosilmoituksen tekemistä, hän lisää.

Ylöjärven kaupungin turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäen mukaan esimerkiksi oppilaiden keskinäisiin väkivaltatilanteisiin väliin meneminen vaatii opettajilta tarkkaa harkintaa.

– Opettajilta on viety tiettyä auktoriteettia pois ihan lainsäädännöllä, hän toteaa.

Lue myös: Leikkiä tulella: Ilkivalta Ylöjärvellä saa yhä vaarallisempia muotoja

Kuka kasvattaa?

Sekä Mansikkamäki että Hursti toivovat vanhempien seuraavan lapsiensa tekemisiä: missä nämä liikkuvat ja kenen kanssa. Molemmat ovat huolissaan muun muassa koululaisista, jotka ovat iltamyöhään ulkona, kun pitäisi jo olla nukkumassa ja keräämässä voimia seuraavaa koulupäivää varten.

– Sehän on huolenpitoa, kun ollaan tietoisia siitä, mitä omat lapset tekevät. Se on mielestäni tärkeätä, sanoo Hursti.

Mansikkamäki on erityisen huolissaan nuorten kännykänkäytöstä, eri somealustoilla leviävistä haasteista, jotka kannustavat kontrolloimattomaan käytökseen sekä itsesäätelyn puutteesta.

On vain ajan kysymys, milloin tapahtuu jotain todella vakavaa, hän pohtii ja kehottaa vanhempia ottamaan selvää millaisessa nettimaailmassa heidän lapsensa elävät.

Mansikkamäki toivoo valtakunnallistakin keskustelua niin rajoista, nettivalvonnasta kuin siitä kuka lapset ja nuoret kasvattaa: koti vai kännykkä.

 

Opetustoimen henkilöstön ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet

Velvollisuus tehdä ilmoitus sekä lastensuojelulle että poliisille

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstöön kuuluvalla on salassapidon estämättä velvollisuus tehdä ilmoitus sekä lastensuojelulle että poliisille, jos on tehtävässään saanut tiedon, jonka perusteella on syytä epäillä lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta tai tiettyjä henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia. Tällainen rikos on esimerkiksi pahoinpitely. Myös alle 15-vuotiaan nuoren rikoksen tunnusmerkit täyttävistä teoista tulee ilmoittaa poliisille.

Oikeus ilmoittaa poliisille

Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion sekä ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen henkilöstöön kuuluvalla on salassapidon estämättä oikeus ilmoittaa poliisille, jos on tehtävässään saanut tietoja, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
Väkivallan uhkasta ilmoittaminen kuuluu vastuulliseen toimintaan, eikä tietojen luovuttamatta jättäminen saa johtua siitä, että lakia ei ole kirjoitettu ehdottoman velvoitteen muotoon.

Lähde: Opetushallitus