Ylöjärven säästöt näkyvät myös kaupungin ystävyyskuntatoiminnassa

Kansainvälisyyttä vyö kireällä

Soppeenmäessä liikkuneet tuntevat varmasti torin laidalla nököttävän erikoisen liikennetolpan. Nokian, Tampereen ja Hämeenkyrön sijaan tuo opastin ohjaa kulkijoita kohti Viroa, Venäjää, Norjaa, Ruotsia, Tanskaa ja Unkaria.
Vuonna 2000 pystytetty maamerkki muistuttaa paikallisia kasvukaupungin virallisista ystävyyskunnista. Ylöjärven osalta toimintaa koordinoivan kulttuurisihteerin Minna Vallinin mukaan kaikkein tiiveimmät yhteiselon ajat ovat jo takanapäin.
– Vilkkainta toiminta oli ehkä viitisen vuotta sitten. Tämä vuosi on ensimmäinen, kun ystävyyskaupunkiyhteistyöstä ei tehty Ylöjärvellä edes omaa vuosisuunnitelmaa, Vallin kertoo.
Sisarkuntasuhteita ovat nakertaneet aikojen muuttuminen ja tiukat talouden suhdanteet.
Jos seurasi, yhdistyksesi tai vaikka kutomapiirisi mielii toimintaansa kansainvälisiä vivahteita, kannattaa ottaa yhteyttä Minna Valliniin. Kulttuurisihteerin virkaa Ylöjärven kaupungilla hoitavan naisen työnkuvaan kuuluu myös yhteydenpito ystävyyskuntiin.

Jos seurasi, yhdistyksesi tai vaikka kutomapiirisi mielii toimintaansa kansainvälisiä vivahteita, kannattaa ottaa yhteyttä Minna Valliniin. Kulttuurisihteerin virkaa Ylöjärven kaupungilla hoitavan naisen työnkuvaan kuuluu myös yhteydenpito ystävyyskuntiin.

Säästöpaineiden alla hikoileva Ylöjärven kaupunki on budjetoinut ystävyyskuntatoimintaan täksi vuodeksi 15 000 euroa. Summa voi kuulostaa paljolta mutta on joihinkin takavuosiin verrattuna itse asiassa varsin alhainen.
– Viime vuodesta summa pieneni 5 000 eurolla. Tänä vuonna tarkastelemme poikkeuksellisesti tapauskohtaisesti, mihin sitä kulutamme, Vallin selvittää.
Tähän mennessä oman siivunsa potista ovat silpaisseet muun muassa Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston oppilaat, jotka kävivät keväällä konserttimatkalla Virossa. Opettavaisen ja jännittävän reissun kohteeksi valikoitui Ylöjärven ystävyyskunta Saku.
– Lisäksi vapaa-aikalautakunta kävi samassa paikassa kesäkuun alussa. Ja Sakussa oli tänä kesänä myös perinteeksi muodostunut nuorten leiri, joka järjestetään vuorovuosin täällä ja siellä, Vallin ynnäilee.
Mahdollisuuksia uusiin matkoihin ja kansainvälisiin yhteyksiin on siis vielä tänä vuonna olemassa. Mikäli ystävyyskuntiin liittyvä toiminta kiinnostaa, tulee asian kanssa olla kuitenkin liikkeellä jo hyvissä ajoin.
– Neljästä viiteen kuukautta on sellainen korrekti varoitusaika, kun ottaa vastaanottajapuolen huomioon. Jos minulle soitettaisiin nyt vaikkapa Ruotsin Arvikasta ja haluttaisiin tulla sieltä Ylöjärvelle kaupungin vieraaksi, ei siihen aivan heti voisi näinä talouden aikoina suostua. Järjestely- ja sulatteluajan antaminen on paikallaan.

Ei mikään itsestäänselvyys

Oslon lähellä sijaitsevan Kongsvingerin kaupungin pitkäaikaisella pormestarilla Arve Bonesilla on lämpimiä muistoja Ylöjärvestä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Oslon lähellä sijaitsevan Kongsvingerin kaupungin pitkäaikaisella pormestarilla Arve Bonesilla on lämpimiä muistoja Ylöjärvestä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Nykymuotoinen ystävyyskuntatoiminta sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäämiseen, eri kulttuurien ymmärtämiseen ja verkostoitumiseen perustuva aate saavutti raskaista ajoista toipuvassa Euroopassa suosiota varsin nopeasti.
Vuosikymmenten mittaan maailma on kuitenkin pienentynyt kovaa vauhtia. Tekniikan kehittyminen, kylmän sodan loppuminen ja länsimaisen ilmapiirin yleinen vapautuminen ovat vaikuttaneet merkittävästi myös ystävyyskuntien väliseen yhteistyöhön.
– Olen kuullut, että joissakin Suomen kunnissa tällainen toiminta on lopetettu kokonaan. Se ei ole ollenkaan tavatonta, Minna Vallin tuumii.
– Joskus kuulee sanottavan, että ystävyyskuntatoiminta on aikaansa jäljessä. Itse en ymmärrä moisia väitteitä. Jos me lähetämme vaikka täältä Ylöjärveltä 15 nuorta leirille Viroon ja he palaavat hymy huulillaan takaisin, miten se muka olisi vanhanaikaista, hän jatkaa.
Kaikesta huolimatta lienee selvää, ettei Ylöjärvikään ole hamuamassa ystävyyskuntiensa kirjavaan joukkoon ainakaan lisäystä. Nykyisissä yhdeksässä on mahdollisuuksia jo vaikka muille jakaa.
– Kanta-Ylöjärvellä ystävyyskuntia oli alun perin kuusi, mikä on mielestäni aika normaali määrä. Viljakkalan ja Kurun liitosten myötä joukkoon on tullut vielä kolme lisää, joten nyt niitä on kieltämättä aika paljon, Vallin naurahtaa.

Läheisimmät suhteet olutkuntaan

Selvästi läheisimmät välit Ylöjärven kaupungilla on virolaiseen Sakun kuntaan. Vuosittain toistuva leirikoulu on oiva osoitus hyvin ylläpidetyistä ystävyyskuntasuhteista.
Muilta osin yhteyttä on pidetty aktiivisesti esimerkiksi Arvikaan, Norjan Kongsvingeriin ja Tanskan Skiveen. Pohjoismaiset kumppanukset järjestivät takavuosina jopa vuosittaisen seminaarin, jonka tavoitteena oli eri paikkakuntien päättäjien ja elinkeinoelämän saattaminen lähemmäksi toisiaan.
– Idea seminaareihin tuli Ylöjärveltä, ja järjestimmekin niitä kahdesti. Neljä vuotta sitten toiminta kuitenkin lopahti, kun Skive ilmoitti jäävänsä tapahtumista pois, Vallin harmittelee.
Seminaarit olivat monella tapaa uraauurtavia. Järjestävä kunta sai joka vuosi määrätä erityisen teeman, jonka perusteella vieraat valitsivat kuntansa edustajat kaksipäiväiseen tilaisuuteen. Esimerkiksi vuonna 2007 Kongsvingerissä puhuttiin kaupunkikehityksestä ja paikalla oli siksi juuri kyseisen alan silmäätekeviä vaikuttajia kaikista ystävyyskunnista.
– Meillä on tässä eräänlainen rinki: Ylöjärven pohjoismaiset ystävät ovat solmineet vastaavan ystävyyssuhteen myös keskenään, Vallin selvittää.
Ainoastaan vuoden 2009 Kuru-kuntaliitoksen mukana Ylöjärven ystäviin liittynyt ruotsalainen Skinnskatteberg ei ole yhteistyöringissä mukana. Itse asiassa koko kaupunkiin ei ole viime vuosina pidetty Ylöjärveltä yhteyttä juuri ollenkaan.
– Kontaktit Viljakkalan ja Kurun ystävyyskuntiin ovat kieltämättä hiipuneet. Suhteiden lopettamista ei silti ole kukaan tohtinut ääneen ehdottaa, Vallin toteaa.

Perinnetietoisen Sakun kunnan vaakunassa komeilee muun muassa oluttuoppi. (Kuva: Wikimedia Commons)

Perinnetietoisen Sakun kunnan vaakunassa komeilee muun muassa oluttuoppi. (Kuva: Wikimedia Commons)

Toiminnan kärki siirretty nuorisoon

Ystävyyskuntatoiminnan tulevaisuudesta Ylöjärvellä Vallinilla on selkeät ajatukset. Hän toivoo, että kaupungissa ei lähdettäisi välien katkaisemisen tielle vaan satsauksia suunnattaisiin entistä enemmän nuoriin.
– Jo tähän mennessä olemme käyttäneet joka vuosi noin puolet budjetistamme lasten ja nuorten toimintaan. Kaupungin johdon vierailujakin tarvitaan, mutta mielestäni lapset olisivat parhaita lähettiläitämme maailmalla, kulttuurisihteeri pohtii.
Vallinin mukaan suurin pääoma, joka ystävyyskuntasuhteisiin satsaamisesta saadaan, ei ole mitattavissa rahassa. Kansainväliset kohtaamiset ovat elämyksiä, jotka kasvattavat niin lapsia kuin aikuisiakin.
– Esimerkiksi eräässä ylöjärveläisessä musiikkiyhdistyksessä varmaan muistellaan 30 vuoden takaista ulkomaan kiertuetta vieläkin iloisin mielin, Vallin hymyilee.

Ylöjärven ystävyyskunnat

Arvika on noin 14 000 asukkaan kunta läntisessä Ruotsissa. Se sijaitsee Värmlannin läänissä maan ainoan sisämaavuonon Glasfjordenin rannalla. Takavuosina paikkakunta tunnettiin parhaiten musiikkifestivaali Arvika Festivalista, joka keräsi Arvikaan jopa 20 000 musiikin ystävää. Ylöjärven ystävyyskuntana Arvika on ollut vuodesta 1978.
Kongsvinger on noin 17 000 asukkaan kaupunki itäisessä Norjassa. Ystävyystoiminnan Ylöjärven kanssa se aloitti vuonna 1980. Jo 1800-luvulla perustettu kaupunki tunnetaan nykyään muun muassa vahvoista urheiluperinteistään.
Skive on reilun 20 000 asukkaan kaupunki Tanskan Keski-Jyllannissa. Paikkakunta kasvoi kymmenkunta vuotta sitten voimakkaasti lukuisten kuntaliitosten myötä. Ylöjärven ystävyyskaupunkina vuodesta 1980 lähtien olleen Skiven tunnetuimpia nähtävyyksiä on suuri taidemuseo.
Saku on noin 8 000 asukkaan kunta Viron Harjumaalla. Ylöjärven ystävyyskunta siitä tuli pian Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen vuonna 1992. Saku tunnetaan ennen kaikkea kuuluisasta panimostaan, jonka päätuote – Saku-olut – on suosittua myös Suomessa.
Balatonföldvár on noin 2 000 asukkaan kaupunki Unkarissa, Balaton-järven rannalla. Pienestä koostaan huolimatta paikkakunnan elinkeinoelämä on vilkasta, sillä kaupunki on eurooppalaisten matkailijoiden suosiossa. Ylöjärven ystävyyskunnaksi Balatonföldvárissa päätettiin ryhtyä vuonna 1994.
Vishnii Volotshok solmi ystävyyskuntasopimuksen Ylöjärven kanssa niin ikään vuonna 1994. Suuri, yli 50 000 asukkaan kaupunki on osa Tverin hallintoaluetta, joka sijaitsee Pietarin ja Moskovan puolivälissä. Vishnii Volotshokissa on paljon tekstiili-, koneenrakennus-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta sekä lukuisia nähtävyyksiä.
Kareda on alle tuhannen asukkaan maaseutukunta Keski-Virossa. Alun perin Viljakkalan ystävyyskuntana tunnettu 91 neliökilometrin laajuinen alue koostuu 11 kylästä ja pienestä Peetrin kuntakeskuksesta. Vuoden 2007 kuntaliitoksen yhteydessä Karedasta tuli Ylöjärven ystävyyskunta.
Saare on entinen Kurun ystävyyskunta Itä-Virossa. Noin 1 300 asukkaan paikkakunta tunnetaan maan kansalliseepos Kalevipoegin runojen syntysijoina. Koko Ylöjärven ystävyyskunta Saare on ollut vuodesta 2009 lähtien.
Skinnskatteberg liittyi Saaren tapaan Ylöjärven ystävyyskuntien joukkoon Kuru-liitoksen yhteydessä vuonna 2009. Västmanlandin läänissä sijaitsevassa kunnassa on asukkaita noin 4 400. Kurun kanssa Skinskattebergilla oli yhteistoimintaa jo vuodesta 1945.

Lähteet: ylojarvi.fi, Wikipedia, Google Maps.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?