Juha Sarakaila panisi julkisen ja yksityisen hammashoidon työnjaon uusiksi

”Hoitotakuu on epäoikeudenmukainen”

Kun on nähnyt suomalaista hammashoitoa monesta vinkkelistä, osaa väkisinkin sanoa, jos jokin ei toimi. Ylöjärveläisen Juha Sarakailan mukaan alaa vaivaa monta ongelmaa.
– Suurin niistä on vuonna 2005 voimaan astunut valtakunnallinen hoitotakuu. Se pitäisi ehdottomasti poistaa, Ylöjärven Ykköshampaan yrittäjä näkee.
Viime viikonloppuna pyöreitä vuosia täyttänyt Sarakaila toivoo, että valtiovalta hyödyntäisi hammashoidon yksityistä sektoria rutkasti nykyistä enemmän. Se olisi hänen mukaansa kaikkien etu.
– Nykyisellään vähäosaiset eivät saa kunnon hammashoitoa, hän harmittelee.
Hammaslääkärin ura on kuljettanut Juha Sarakailaa ympäri Suomea ja maailmaa. Ylöjärveläinen hän on ollut noin 13 vuotta. – Kyllä moni asiakas on tullut vuosien mittaan tutuksi. Tuttuja naamoja näkyy kaupungilla harva se päivä, mies hymyilee.

Hammaslääkärin ura on kuljettanut Juha Sarakailaa ympäri Suomea ja maailmaa. Ylöjärveläinen hän on ollut noin 13 vuotta. – Kyllä moni asiakas on tullut vuosien mittaan tutuksi. Tuttuja naamoja näkyy kaupungilla harva se päivä, mies hymyilee.

Äkkiseltään Sarakailan näkemys saattaa kuulostaa yllättävältä. Miten muka yksityiset toimijat voisivat tuoda tasa-arvoa hammashoitoon?
Helposti, sanoo hammaslääkäri.
– Hoitotakuun asettaminen oli populistinen päätös, jota ei ajateltu loppuun asti. Samalla, kun julkisen terveydenhuollon vastuita lisättiin, olisi pitänyt lisätä myös sen resursseja, Sarakaila avaa.
– Eli siis suomeksi sanottuna olisi pitänyt palkata lisää hoitajia ja hammaslääkäreitä. Näin ei kuitenkaan tehty, ja lopputulos on, mikä se on, hän jatkaa.
Terveydenhuoltolakiin kirjatun hoitotakuun mukaan terveyskeskusten on kyettävä antamaan hammashoitoa sitä tarvitseville kolmen kuukauden varoitusajalla. Aika voidaan ylittää, jos potilaan terveys ei siirron vuoksi vaarannu.
Moni kunta taiteilee näiden pykälien äärirajoilla. Ylöjärvelläkin on kohdattu tilanteita, joissa hoitotakuun toteutumista on jouduttu tarkistamaan aina viranomaisia myöten.
– Ongelma ei ole se, että terveyskeskuslääkärit olisivat huonoja työssään. Ei missään nimessä. He eivät vain ehdi tehdä työtään kunnolla, Sarakaila tiivistää.
Omalla urallaan niin julkisen kuin yksityisenkin hammashoidon arkea nähnyt Sarakaila viskaisi hoitotakuun suosiolla romukoppaan. Hänen mielestään terveyskeskusten pitäisi saada asettaa potilaansa tärkeysjärjestykseen.
– Niin toimittiin ennen vanhaan, ja systeemi toimi oikein hyvin. Vähäosaiset, nuoret ja vanhukset saatettiin asettaa jonossa työssä käyvien aikuisten edelle. Kiireelliset tapaukset hoidettiin heti, mutta muuten käytettiin harkintaa.
– Nykyään sellaiset ihmiset, joilla ei ole varaa käydä yksityisellä, joutuvat kilpailemaan julkisesta terveydenhuollosta hyvin toimeentulevien kanssa. Se on epäoikeudenmukaista, Sarakaila paheksuu.

Ei mitään rikkaiden hupia

Ylöjärveläisten hampaat ovat Sarakailan mukaan keskimäärin varsin hyvässä kunnossa.

Ylöjärveläisten hampaat ovat Sarakailan mukaan keskimäärin varsin hyvässä kunnossa.

Erään stereotypian mukaan yksityisiä terveyspalveluita käyttävät hyvin toimeentulevat ja perusterveet ihmiset. Juha Sarakailan mukaan tämä ei pidä täysin paikkaansa. Tv-lääkäri Tapani Kiminkisen taannoinen väite, jonka mukaan yksityinen sektori noukkii rusinat terveydenhuollon pullasta, ei saa ylöjärveläiseltä kannatusta.
– Ymmärrän kyllä, mitä Kiminkinen tarkoittaa, mutta olen eri mieltä. Esimerkiksi minun vastaanotollani käy kaikenlaisia ihmisiä, Sarakaila toteaa.
– Totta kai esimerkiksi moni invalidi valitsee mieluiten terveyskeskuksen, mutta se johtuu julkisen puolen erilaisista resursseista. Terveyskeskukset ovat yleensä katutasossa, ja niissä on tilavat käytävät, joissa kelpaa liikkua pyörätuolilla. Yksityiset vastaanotot voivat olla millaisissa tiloissa tahansa, hän lisää.
Sarakailan mielestä edellä kuvattu eroavaisuus tulisi nähdä mahdollisuutena. Toisen sektorin mollaaminen ei ole hyödyksi kenellekään.
– Erityisryhmät pitää jo ihan eettisistä syistä pystyä hoitamaan julkisella puolella, mutta yksityinen hammashoito voi tarjota oman panoksensa suomalaisten terveyteen. Tätä ei saa unohtaa.

Kanta-asiakkaat olennaisen tärkeitä

Ylöjärven terveysmarkkinoilla yksityinen hammashoito on vakiinnuttanut asemansa jo aikoja sitten. Juha Sarakailan ja Ari Alhon luotsaama Ykköshammaskin on ehtinyt jo yli 30 vuoden ikään.
– Minä ja Ari ostimme yrityksen vuonna 2001, eli johan tässä on tullut itsekin oltua 13 vuotta. Niin ne vuodet vierivät! Sarakaila naurahtaa.
Torbjörn Nikuksen aikoinaan perustama Ykköshammas selvisi 1990-luvun lamasta kuivin jaloin, eikä tilanne näytä nytkään pahalta. Vaikka talous on alamaissa, ovat varauskirjat sopivan täynnä, sanoo Sarakaila.
– Meillä on paljon kanta-asiakkaita, mikä on tällä alalla erittäin tärkeää. Ja olen aivan varma, että töitä riittää tulevaisuudessakin, koska hampaita pitää hoitaa aina, kokenut hammaslääkäri juttelee.
– Itse asiassa Suomessa tikittää hammashoidon pommi, koska yhä useammalla vanhuksella on tänä päivänä omat hampaat suussa. Kuka ne hoitaa, kun hoidon tarve tulevaisuudessa lisääntyy? Julkinen sektori ei siihen yksin pysty, hän järkeilee.

+++++
Hammaslääkäri Juha Sarakaila täytti 50 vuotta lauantaina 15. marraskuuta. Hän juhli merkkipäiväänsä etukäteen ystäviensä kanssa ulkomailla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?