Vapunpäivän unohdettu nimipäiväsankari

Keskiaikainen uranainen

Harva muistaa, että aikoinaan wapuksi tai valpuriksi kutsuttu kevään juhla oli alun perin kirkollinen juhlapyhä, jota vietettiin abbedissa Walburgan pyhimykseksi julistamisen kunniaksi. Walburga oli 700-luvun Saksassa vaikuttanut poikkeuksellinen katolinen uranainen.
vappu, valpuri, Walburg

Abbedissa Walburgin patsas löytyy muun muassa luxenburgilaisesta Conternin kirkosta. (Kuva: Wikipedia)

Katolisen kirkon pyhimyskavalkadissa pyhä Walburga on sairaiden, vastasynnyttäneiden ja maanviljelijöiden suojelija, joka varjelee meitä sairastumiselta, raivotaudilta, nälänhädältä ja katovuosilta. Hän on myös merimiesten suojelijatar ja suojelupyhimys myrskyä vastaan.
Pyhä Valburg voisi mainiosti olla myös uranaisten suojelupyhimys, sillä 700-luvun Saksassa elänyt ja työskennellyt Walburga teki aikanaan varsin poikkeuksellisen uran vaikutusvaltaisen luostarin johtajana. Hän oli ensimmäisiä lähetystyöhön osallistuneita naisia ja oman aikansa mittapuun mukaan poikkeuksellisen korkeasti koulutettu.
Abbedissa Walburga mainitaan myös ensimmäiseksi  naiskirjailijaksi niin synnyinmaassaan Englannissa kuin Saksassa. Walburga kirjoitti latinaksi veljensä Winibaldin matkoista Palestiinassa sekä tämän elämänkerran.
Epäilemättä jalosukuinen abbedissa Walburg olikin 700-luvun kristillisessä Euroopassa huomattava henkilö.
– Walburg myös perusti useita luostarikouluja tytöille. Siinä mielessä on oikein osuvaa, että ylioppilaat juhlivat vappua eli Walburgin päivää niin näyttävästi, Tampereen katoliseen Pyhän Ristin seurakuntaan kuuluva sisar Theresa Jezl myhäilee.

Saksalaisten käännyttäjä

Walburga syntyi vuonna 710 varakkaaseen ja katolisen kirkon piirissä ilmeisen vaikutusvaltaiseen englantilaisperheeseen.
Itsekin lähetyssaarnaajana toiminut isä sinetöi tyttärensä elämänpolun ja uravalinnan jo varhain, sillä Walburga laitettiin kymmenvuotiaana luostarikouluun, jossa tyttöä alettiin valmistella lähetystyöntekijän velvollisuuksiin. Samalla hän sai hyvän yleissivistyksen.
Walburgan lähetystyömaaksi valikoitui Saksa, joka 700-luvun puolivälissä oli vielä pakanallinen maa. Württembergissä hän avusti Saksan apostoliksi kutsuttua pyhää Bonifatiusta. Pyhä Bonifatius oli tiettävästi Walburgin eno ja katolisessa kirkossa ensimmäisiä, jotka hyväksyivät naiset mukaan lähetystyöhön.
Bonifatius oli Saksan kirkollisen organisaation perustaja. Hänellä oli läheiset suhteet itse paaviin, mikä oli omiaan edistämään Walburgankin uraa.
Walburgan mukana Saksaan matkusti hänen kaksi veljeään Willibald ja Winibald. Saksalaisten saattaminen kristinuskon helmaan oli siis koko perheen ja lähisuvun yhteinen hanke.
Kerrotaan, että laivamatka Englannin kanaalin yli oli myrskyisä ja laiva joutui merihätään. Hurskas Walburga rukoili koko ajan polvillaan laivan kannella, kunnes laiva pääsi turvallisesti satamaan. Tämän legendan ansiosta Walburga on myös merimiesten suojelupyhimys.

vappu, valpuri, Walburg

Pyhä Walburga oli paitsi nunna ja parantaja myös kirjailija. Kuva on yksityiskohta saksalaisen Meister von Meßkirchin maalauksesta. (Kuva: Wikipedia)

Lasten, äitien ja eläinten parantaja

Saksassa Walburga asettui aluksi nunnaluostariin. 13 vuotta myöhemmin hän siirtyi Heidenheimin yhteisluostarin johtoon. Heidenheim oli saksalaisen lähetystyön tärkeimpiä keskuksia, jonka johtaja oli kunnioitettu ja vaikutusvaltainen henkilö.
Luostarikoulun käyneenä Walburga tunsi lääkeyrtit ja niiden käytön, ja luostarin arjessa hän toimi paikallisena parantajana. Legendat kertovat hänen pelastaneen lapsivuodekuumeesta kärsineen äidin hengen. Hänen kerrotaan myös pelastaneen lapsen nälästä kolmella viljan tähkällä ja rauhoittaneen raivotautisen koiran.
– Walburga julistettiin pyhimykseksi, koska hänen maallisista jäännöksistään kerrotaan vuotaneen öljyä, joka paransi sairauksia, Sisar Theresa täydentää Walburgan legendaa.
Jotakin Walburgan lahjakkuudesta ja vaikutusvallasta kertoo se, että Heidenheimin luostari menetti merkityksensä ja lakkautettiin pian hänen kuolemansa jälkeen.
Vuonna 870 eli sata vuotta Walburgan kuoleman jälkeen paavi Hadrianus II julisti Walburgan pyhimykseksi. Saman vuoden toukokuun ensimmäisenä päivänä Walburgan luut siirrettiin Eichstättin Pyhän Ristin kirkkoon, joka on nykyään pyhän Walburgan benediktiiniläisluostari. Toukokuun ensimmäisestä tuli Walburgan muistopäivä, jota edelleen vietämme myös Suomessa.
– Reformaatio säilytti saman pyhimysten kalenterin eli luterilaiset käyttävät samaa nimipäiväkalenteria kuin katolinen kirkko. Suomeen kalenteri tuli Saksassa opiskelleiden pappien mukana, sisar Theresa kertoo.

Papin ainoa vapaapäivä

Vaikka walpuriksi ja sittemmin  vapuksi ristitty juhla on säilynyt kalentereissamme vapaapäivänä, pyhän abbedissa Walburgan muisto on ajan saatossa melkoisesti himmennyt. Edes katolinen kirkko ei enää juhli häntä.
– Nykyisin vapun tienoolla katolisessa kirkossa vietetään pyhän Joosef työläisen päivää. Silloin muistetaan Jeesuksen isää Joosefia, joka oli puuseppä, sisar Theresa kertoo.
Vappu ei ole kirkollinen juhlapäivä, mutta täysin merkityksetön arkivapaa se ei kuitenkaan ole.
– Vappu on katolisen kirkon papeille vuoden ainoa yleinen vapaapäivä, jolloin heillä ei ole poikkeuksellisen paljon töitä. Siinä mielessä  vappu on papeille tärkeä lepopäivä!
Tampereen Pyhän Ristin seurakunta kokoaa yhteen Pirkanmaan ja keskisen Suomen katolilaiset. Sisar Theresa kertoo, että Ylöjärvellä asuu vaatimattomat 18 katolilaista.
– Heillä on yleensä joko ulkomailta tulleita katolisia esi-isiä tai sitten he ovat itse muuttaneet Suomeen muualta. Ennen viimeisintä pakolaisaaltoa meille on tullut jonkin verran katolilaisia esimerkiksi Irakista, sisar Therese selvittää harvojen katolilaistemme juuria.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?