Ravustuskausi käynnistyi muutama viikko sitten, ja Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ennustaa etenkin täpläravun esiintyvän runsaslukuisena koko Suomen alueella. Myös karhelainen Jukka Paananen päätti heittää merrat vesille kokeillakseen, millaista rapusatoa Karhejärvi vielä tuottaa.
Jukka Paanasen mukaan ravustukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Tämän lisäksi 18–64-vuotiaiden on maksettava kalastonhoitomaksu.
Karhen seudun kalastusseurassa kalastuksenvalvojana toimiva Jukka Paananen on konkari kalastajana. Myös ravustus on miehen alaa, mutta viime vuosina hän on huomannut, miten rapukanta on heikennyt heikkenemistään hänen lähijärvessään Karhejärvessä.
Huonosta sadosta huolimatta hän heittää merrat vesille vuosittain elokuussa mökkirantansa veteen saadakseen edes pienen rapumaistiaisen.
– Karhejärven rapukanta oli rikas vielä parikymmentä vuotta sitten. Saalista tuli niin paljon, että sitä jopa myytiin. Nyt kotimainen jokirapu on hävinnyt eikä täplärapujen määräkään päätä huimaa, hän toteaa.
Katoamisen syynä rapurutto
Paanasen mukaan rapurutto on syypäänä etenkin jokiravun häviämiseen. Kotimaisen jokiravun tilalle on istutettu moniin vesistöihin täplärapua, joka sietää ruttoa paremmin. Karhejärvelle täpläravut eivät ole kuitenkaan tulleet laillisin istutusmenetelmin.
– Joku yksityishenkilö on tuonut täpläravut tänne.
Rapuruton leviämistä estääkseen ravustajan tulee olla tarkka pyyntivälineidensä kanssa. Lisäksi rapuja ei saa siirtää vesistöstä toiseen.
– Kalastus- ja ravustusvälineet pitää desinfioida hyvin, jos niitä siirretään vesistöstä toiseen. Lisäksi syöttinä olevan kalan tulee olla samasta vesistöstä, johon pyydykset laitetaan, hän kertoo.
– Jokirapu on täplärapua parempi kokattava, sillä sen kuori on pehmeämpi ja helpompi aukaista, sanoo Paananen.
Ravut viihtyvät piilosilla
Paananen käyttää itse ravustuksessa suppilomaisia mertoja, jotka ovat hänen mukaansa vaivattomin tapa rapujen nappaamiseen. Ravustuskauden ensimmäiseksi syötiksi mertaan päätyi tällä kertaa ahven, mutta Paananen pitää myös särkeä hyvänä syöttikalana.
– Tuosta pienestä reiällisestä rasiasta ravut sitten napsivat itselleen syötin paloja, hän näyttää.
Paananen sijoittaa merrat yleensä pienen matkan päähän rannasta ja laskee ne veteen veneestä. Vene ei ole kuitenkaan välttämättömyys, sillä ravut viihtyvät mainiosti myös rantakivikossa.
– Itse katson paikan sen mukaan, onko siellä piilopaikkoja. Kivet ja tukit ovat ravuille hyviä paikkoja piileskellä. Lisäksi pyydysten on hyvä olla useiden metrien päässä toisistaan.
Viimeisimmät kommentit