Äänikuningattaret ja -kuningas ajavat nopeita junayhteyksiä

Pirkanmaan vaalipiirin ääniharavat Sanna Marin (sd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja Sami Savio (ps.) nostavat raideliikenteen kehittämisen eli nopeiden junayhteyksien toteuttamisen lähitulevaisuuden kärkihankkeeksi. Äänikuningattaret ja -kuningas haluavat maahamme vastuullista politiikkaa, jossa huomioidaan niin kaupungistuminen kuin autioituvat maaseutualueet.

Sanna Marin

Tamperelainen Sanna Marin huolehtii siitä, että nopeat junayhteydet kirjataan uuteen hallitusohjelmaan.

SDP:n hallitusohjelmaneuvottelijana oleva Sanna Marin korostaa puolueensa tavoitteena olevan kehittää raiteilla kulkevaa työmatkaliikennettä ja nopeita junayhteyksiä kaupunkien välillä.
– Pääradan osalta on varmistettava riittävä suunnittelun rahoitus. Hanke on saatava nopeasti liikkeelle, Marin teroittaa.
Perussuomalaisten Sami Savio näkee, että pääradan kehittämistä on edistettävä nykyistä tehokkaammin muun muassa kaikista Pirkanmaan kansanedustajista muodostuvassa, säännöllisesti kokoontuvassa neuvottelukunnassa. Hänen mielestään sama koskee lentoliikenneyhteyksien kehittämistä.
– Varsinkin pääradan toiminta on tärkeää lähes koko läntisen Suomen näkökulmasta. Siksi yhteistyötä pääradan kehittämiseksi on tehtävä jatkossa myös yli maakuntarajojen. Tämä edellyttää säännöllisiä tapaamisia ja maakunnan edunvalvontaa sekä läntisen Suomen muiden maakuntien että uuden liikenne- ja viestintäministerin kanssa, Savio kertoo.
– Pirkanmaan kannalta tärkeitä liikenneyhteyksiä on lisäksi edistettävä parlamentaarisen liikenneverkkoryhmän avulla sekä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan kautta. Pirkanmaalaisten kansanedustajien jäsenyydet kyseisissä valiokunnissa ovat välttämättömiä mainittujen kärkitavoitteiden ja niiden rahoituksen kannalta, Savio korostaa.
Anna-Kaisa Ikosen mukaan liikenteen pitkän aikavälin visioksi on otettava tunnin Suomi.
– Kaupunkien välisten yhteyksien on oltava liikkuvassa maailmassa sujuvia, hän perustelee.
Ikonen kiteyttää alueemme tavoitteena olevan alle tunnin juna Tampereelta Helsingin päärautatieasemalle.
– Keskeistä on myös Helsinki-Vantaan lentoaseman parempi saavutettavuus.
Ikonen linjaa pääradan olevan koko Suomen asia.
– Juuri tälle yhteysvälille sijoittuu Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus. Pääradan varrella ja sen välittömällä vaikutusalueella asuu valtaosa suomalaisista ja tuotetaan merkittävä osa Suomen bruttokansantuotteesta.
– Tampereen aseman saapuneiden ja lähtevien matkustajien määrä oli viime vuonna liki 5,3 miljoonaa, jossa on kasvua peräti kymmenen prosenttia. Aamun junissa näemme tämän todellisuuden. Esimerkiksi aamuseitsemän Pendolinoon ei enää paria päivää ennen tahdo saada lippuja, ja toinenkin seitsemän juna on täynnä. Työssäkäyntialue ulottuu kaupungista toiseen, ja meitä pendelöijiä on paljon, Ikonen sanoo.
Ikonen muistuttaa viime vuosien aikana otetun tärkeitä askelia. Euroopan parlamentti hyväksyi osaltaan pääradan osaksi liikenteen Ten-T-verkkoa, johon pääseminen avaa mahdollisuuden EU-rahoitukseen.
– Petteri Orpon asettama työryhmä selvitti myös rahoituksen järjestämistä hankeyhtiömallilla. Se on kiinnostava mahdollisuus nopeuttaa investointeja budjetin ulkopuolisella rahoituksella. Budjettiriihessä kirjasimme valtion tämän vuoden budjettiin suunnitteluohjeen ja tämän varmistamiseksi tarkoitukseen lisättiin miljoona euroa.
– Tällä tärkeällä avauksella saatiin suunnittelun pää auki. Seuraavaksi on saatava yleissuunnittelu koko voimalla käyntiin, jotta pääradalle saadaan aikataulussa haettua EU-rahaa. Nopeimmin tämä onnistuu hankeyhtiön avulla. Arjen sujuvuuden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja ilmaston näkökulmasta meillä ei kerrassaan ole varaa olla satsaamatta päärataan, Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan on myös sujuvoitettava maantieyhteyksiä ja parannettava alueemme globaalia saavutettavuutta lentoyhteyksien avulla.
– Pitkällä aikavälillä pääradan kehittäminen kohentaa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuutta. Akuutisti on nähtävä Tampere-Pirkkalan lentoaseman tarpeet, koska saavutettavuus oman kentän kautta on välttämätön elinkeinoelämälle, tapahtumille ja matkailulle.

Sami Savio

Ylöjärveläinen Sami Savio korostaa, että myös maaseutu on pidettävä asuttuna.

Huomio kaupunkeihin ja maaseutuun

Suomi kaupungistuu ennätysvauhtia. Maassa on entistä enemmän taantuvia alueita.
– SDP:n tavoitteena on, että tulevalla hallituskaudella laaditaan strategia ja suunnitelma siitä, miten väestön keskittymisen mukanaan tuomiin haasteisiin kuten palvelujen riittävyyteen ja asuntomarkkinoiden ongelmiin voidaan vastata, Sanna Marin kertoo.
Sami Savio pitää kaupungistumista luontaisena kehityskulkuna, mutta sitä ei pidä hänen mukaansa kiihdyttää tietoisin poliittisin päätöksin.
– Myös maaseutu on säilytettävä asumiskelpoisena. Tämä on sekä nopeasti kasvavien kaupunkien että hiljalleen tyhjenevän maaseudun etu. Asunnot ovat kaupunkikeskuksissa hyvin kalliita, ja nopea väestönkasvu kohottaa hintatasoa entisestään, Savio toteaa.
Savion mukaan asunto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan nykyistä joustavampaa kaavoitusta ja tonttipolitiikkaa.
– Liikkumisen kustannukset on pidettävä kohtuullisina. Yksityisautoilu on välttämättömyys alueilla, joilla ei ole toimivaa julkista liikennettä, hän muistuttaa.
– Ihmiset muuttavat yhä enenevässä määrin kasvukeskuksiin, ellei omalla kotiseudulla ole tarjolla peruspalveluja. Harvaan asutuilla alueilla tarvitaan muun muassa päiväkoteja ja kouluja. Myös yrittäjyyden edellytyksiä on vahvistettava. Esimerkiksi matkailualalla on edelleen merkittävää kasvupotentiaalia, Savio listaa.
Anna-Kaisa Ikosen mielestä alueiden erilaisuus ja erityispiirteet on tunnistettava nykyistä paremmin niin hallinnonuudistuksessa, rahoituksessa kuin kautta linjan politiikassa.
– Suurilla kasvavilla kaupunkiseuduilla ja pienillä palveluistaan kamppailevilla paikkakunnilla on osin samoja mutta osin hyvinkin erilaisia erityiskysymyksiä, Ikonen tunnistaa.
Ikosen mukaan yksi tapa vastata alueiden tarpeisiin on uudistaa valtion alueellistamispolitiikkaa.
– Teimme menneenä talvena Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan kanssa maan hallitukselle selvityksen alueellistamisen tulevaisuudesta. Selvitystyömme osoitti, että valtion läsnäoloa alueilla tarvitaan jatkossakin, mutta läsnäolon toteuttamistavat on uudistettava.
– Siirsimme katseen perinteisestä alueellistamisesta eli virastojen siirtämisestä enemmän työn organisointiin monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta hyödyntäen. Tavoitteena on luoda joustavia työnteon käytäntöjä, vahvistaa alueellisia osaamiskeskittymiä ja varmistaa asiakaspalvelun saatavuus, Ikonen avaa.

Anna-Kaisa Ikonen

Tamperelainen Anna-Kaisa Ikonen vaatii, että liikenteen pitkän aikavälin visioksi on otettava tunnin Suomi.