Ylöjärven vuoden kulttuuripalkinnon pokkaava Pasi Kaunisto tuo ylöjärveläisyytensä esille niin kirkoissa, konserttisaleissa kuin Ranskassakin.
Ylöjärveläinen Pasi Kaunisto on tehnyt uransa aikana paljon sekä iskelmämusiikkia että hengellistä musiikkia. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Vuodesta 1998 lähtien jaettu Ylöjärven vuoden kulttuuripalkinto ojennetaan helmikuussa järjestettävässä tilaisuudessa laulaja Pasi Kaunistolle.
15-vuotiaana Olavi Virran bändissä uransa musiikin parissa aloittanut Kaunisto on varsin mielissään tunnustuksesta.
– Otan sen iloisena vastaan. Jokainen ylöjärveläinen, joka on elättänyt itsensä musiikilla, ansaitsisi jonkin tällaisen palkinnon. Muusikon ura on pitkä tie, Kaunisto sanoo.
Hän haluaa kiittää läheisiään siitä, että on saanut tehdä valtavan pitkän uran musiikin parissa.
– Taiteilijalle kaikista palkinnoista suurin on läheiset. Rakas vaimoni Irmeli ja lapseni ovat mahdollistaneet minulle musiikin tekemisen.
Marraskuussa 65 vuotta täyttänyt Kaunisto on halunnut tuoda ylöjärveläisyyttään esille missä ikinä onkaan matkannut.
– Minulle Ylöjärvi on koti. Sen tuntee sisimmässään, kun palaa reissulta, Kaunisto toteaa.
Hitti nosti pinnalle
Pasi Kauniston ura lähti kunnolla liikkeelle vuoden 1968 keväällä, kun Toivo Kärki otti hänet suojatikseen. Vuoden 1969 huhtikuussa julkaistu, Juha Vainion sanoittama, Koskaan et muuttua saa -kappale nosti Kauniston lopullisesti suomalaisen kevyen musiikin kärkikaartiin. Seuraavana syksynä Kaunisto voitti Syksyn sävel -kilpailun.
Kaunisto sai ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kultalevynsä vuoden 1971 keväällä ilmestyneellä Lakeuden kutsu -albumilla.
Virallisesti eläkkeellä oleva Kaunisto esiintyy yhä, tosin ei niin usein kuin uransa huippuvuosina.
Osan vuodesta Kaunisto viettää nykyisin Ranskassa, jossa asuvat hänen tyttärensä.
Kirkoissa mahtava tunnelma
Tänä syksynä Kaunisto vietti 50-vuotistaiteilijajuhlaa, jonka kunniaksi hän järjesti Taivaantulet-juhlakiertueen. Hyväntekeväisyyskiertueella hän lauloi viidessä pirkanmaalaisessa kirkossa. Kiertue alkoi Ylöjärven kirkosta, jossa Kaunisto esiintyi myös ensimmäisessä kirkkokonsertissaan vuonna 1983.
– Kiertueesta jäi päällimmäisenä mieleen se, ettei pitkä ura laulajana ole mennyt hukkaan. Kirkot olivat suurin piirtein täynnä, ja vastaanotto oli mahtava, Kaunisto muistelee.
Kirkko onkin kenties mieluisin esiintymispaikka kunnioitettavan uran tehneelle laulajalle.
– Kirkossa laulajaa säestää maailman hienoin soitin urut. Kirkossa on myös mahtava akustiikka. Lisäksi ihmiset tulevat kirkkoon henkisesti paljaampina kuin johonkin muualle, Kaunisto kuvailee.
Kaunisto kuitenkin muistuttaa, että hän nauttii esiintymisestä aina, on paikka mikä tahansa.
– Nautin myös esimeriksi konserttisaleissa laulamisesta. Esimerkiksi Ylöjärven kaupungintalon Ylöjärvi-sali voisi olla hyvä paikka konsertille, Kaunisto vinkkaa.
Konserttiin pitää valmistautua hyvin
Kulttuuripalkinnon saajana Kaunisto on oikea henkilö arvioimaan Ylöjärven kulttuuritarjontaa. Hän on tyytyväinen puutarhakaupungin kehittymisestä tällä saralla.
– Kun muistelen vuosia taaksepäin, ei täällä joskus taannoin ollut oikein mitään. Tässä asiassa ollaan menty paljon eteenpäin. Tarjonta on varsin laajaa suhteutettuna kaupungin kokoon. Nykyään muutkin kuin ylöjärveläiset käyttävät Ylöjärven kulttuuripalveluja, Kaunisto kiittelee.
Vaikka Kaunisto viettääkin eläkepäiviä, hän ei aio tietenkään luopua laulamisesta. Lisää esiintymisiä on siis luvassa.
Kauniston mukaan esimerkiksi konserttiin pitää kuitenkin valmistautua huolellisesti.
– Laulaja on kuin urheilija. Konserttiin pitää virittää itsensä aina fyysisesti ja psyykkisesti kuntoon. Konsertti on sitten kuin sielunhoitoa itselle.
Nyt Kaunisto kuitenkin rauhoittuu joulun tunnelmiin. Joulun hän viettää Ylöjärvellä, yhdessä vaimonsa ja poikansa Eliaksen kanssa.
– Lisäksi saan toimia Skype-pukkina Ranskaan tyttärieni Miljan ja Vernan perheille, Kaunisto naurahtaa.
Viimeisimmät kommentit