Ylöjärven matkailuvuosi oli totutun maaseutuvetoinen

Seitsemisen kasvu taittui

Vuonna 2015 Ylöjärven suosituin matkailukohde oli Seitsemisen kansallispuisto. Takavuosina jopa 45 000 kävijän lukemiin yltänyt puisto houkutteli tällä kertaa äärelleen 40 800 luonnon ystävää. Kansallispuiston tulosta painoi koululaisille suunnattujen suo-opastusten loppuminen.
Seitsemisen kansallispuisto on Ylöjärven matkailun kestosuosikki. Kesäaikaan paikan päällä voi esimerkiksi paijata Koveron perinnetilan kotieläimiä. (Arkistokuva)

Seitsemisen kansallispuisto on Ylöjärven matkailun kestosuosikki. Kesäaikaan paikan päällä voi esimerkiksi paijata Koveron perinnetilan kotieläimiä. (Arkistokuva)

Seitsemisen luontokeskuksen asiakasneuvoja Leena Hiltunen ei ole tuoreista lukemista huolissaan. Hänen mukaansa puiston kävijämäärään vaikuttaa joka vuosi moni pieni asia – etunenässä sää.
– Jos on liian sateista tai liian helteistä, ihmiset jättävät luontoretken tekemättä. Viime vuosi oli säiden osalta meille ihan hyvä, hän juttelee.
Metsähallitus julkaisi jokin aika sitten maamme kansallispuistojen kävijämäärät seitsemän viime vuoden ajalta. Niiden mukaan Seitsemisessä  on ollut vilkkainta vuonna 2009, ja sen jälkeen puisto koki noin 8 000 kävijän notkahduksen.
Vuodesta 2012 Seitsemisen kävijämäärät olivat tasaisessa kasvussa toissa talveen saakka. Nyt julkistettu tuorein lukema – 40 800 – oli ensimmäinen pieni takapakki edellisvuosiin nähden.
– Viime vuonna oli hitusen hiljaisempaa kuin toissa vuonna. EU:n rahoittaman Suoverkosto Life -ohjelman loppuminen näkyi sesonkimme alku- ja loppupäässä ihan selvästi, Hiltunen kertaa.
– Ohjelman tiimoilta järjestettiin lapsille ja nuorille tasokkaita suo-opastuksia. Niihin tuli bussilasteittain koululaisia vuoteen 2014 saakka, hän tarkentaa.

Haveri kakkosena

Pienestä takapakistaan huolimatta Seitseminen piti asemansa Ylöjärven ylivoimaisesti suosituimpana matkailukohteena. Mikään muu kaupungin nähtävyys ei ole yleisessä tunnettuudessa samalla tasolla kuin kansallispuisto.
Elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu arvelee toiseksi suosituimman kohteen olleen Viljakkalan Haveri. Ainutlaatuiseen kultakaivosmiljööseen rakentunut turistikohde on kaupungin kestosuosikkeja.
– Kesäkuussa järjestetty Haverin Konepäivät teki tiettävästi kävijäennätyksensä. Sitä lukuun ottamatta viime vuosi taisi kuitenkin olla sielläkin vähän tavallista hiljaisempi, Rinne-Järvensivu arvioi.
Viime kesän jälkeen Haverin palvelutarjonta kärsi kolauksen, kun pitkän linjan yrittäjä Markku Pyykkö päätti lopettaa alueen ravintola- ja majoitusbisneksensä lopullisesti. Ylöjärven Uutisille Pyykkö kuitenkin totesi, että turisteja alueella riittää – mies vain ei jaksanut enää yrittää.
Haverin pitkäikäisintä yritystä Kultacasinoa vetävä Marko Kotajärvikin sanoo, että alueella on vetovoimaa.
– Kesä on sesonkiamme, ja viime vuonnakin väkeä riitti. Esimerkiksi heinä-elokuussa kaikki majoituspaikkamme olivat jatkuvasti varattuina muutamia yksittäisiä arkipäiviä lukuun ottamatta, Kotajärvi huomauttaa.

Tarinahanke loppusuoralla

Elinkeinosihteeri Rinne-Järvensivu kertoo silloin tällöin kyselevänsä, mitä puutarhakaupungin ulkopuolella täkäläisistä matkakohdeista tiedetään. Naisen mukaan Ylöjärveltä tunnetaan värikäs kirjo keskikokoisia alan toimijoita.
– Esimerkiksi Teivon ravikeskus ja Suojärven Suklaatila nousevat puheissa usein esiin, hän kertoo.
– Kaiken kaikkiaan Ylöjärveä pidetään maaseutumaisena ja luonnonläheisenä paikkana, mikä on ihan positiivinen juttu. Tampereen kaupunki on täynnä urbaaneja turistikohteita, eikä niiden kanssa olisi mitään järkeä lähteä kilpailemaan, Rinne-Järvensivu jatkaa.
Lokakuussa Ylöjärven ja Hämeenkyrön matkailussa käännettiin uusi, mielenkiintoinen lehti, kun kunnat aloittivat yhteisen tarinallistamishankkeen. Paikallista matkailua täkäläisiin tarinoihin nivovassa hankkeessa on Rinne-Järvensivun mukaan edetty hyvin.
– Pyysimme ylöjärveläisiä ja hämeenkyröläisiä kertomaan meille paikallisia tarinoitaan, ja materiaalia on tullut valtavasti.
– Maaliskuussa olemme yrittäjäporukalla alkaneet valita tarinoista kiinnostavimpia. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Hämeenkyrön ja Ylöjärven matkailuelinkeinoa voisi rakentaa yhden tai kahden kehystarinan varaan, Rinne-Järvensivu paljastaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?