Tutkijan mukaan Suomessa on unohdettu varovaisuusperiaate langattomien teknologioiden käytössä

”Säästäkää ylöjärveläiskoululaiset langattomalta säteilyltä”

Tampereen yliopiston tutkija, filosofian tohtori Mikko Ahonen on puhunut jo vuosia mikroaaltosäteilyn eli pulssimaisen radiotaajuisen säteilyn terveyshaitoista. Hänen mielestään asian käsittelyssä on otettu askelia oikeaan suuntaan, vaikka edelleen on runsaasti tahoja, jotka haluavat vaientaa koko säteilykeskustelun.
Tällä hetkellä Ahonen on eniten huolissaan mobiililaitteiden langattomasta käytöstä kouluissa.
Ylöjärveläistutkija Mikko Ahosen mukaan koululuokkien kattoihin asennettavat wlantukiasemat ovat lähes pahimpia langattoman säteilyn aiheuttajia. Tukiasema lähettää taukoamatta pulssimaista mikroaaltosäteilyä.

Ylöjärveläistutkija Mikko Ahosen mukaan koululuokkien kattoihin asennettavat wlantukiasemat ovat lähes pahimpia langattoman säteilyn aiheuttajia. Tukiasema lähettää taukoamatta pulssimaista mikroaaltosäteilyä.

Siivikkalassa asuva Mikko Ahonen ihmetteli noin vuosi sitten, miksi hänen tyttärensä tuli koulusta itkien kotiin. Syy selvisi pian: tytöllä ei ollut koulussa mukanaan mobiililaitetta, jota olisi tarvittu oppitunnilla. Tämän vuoksi hän joutui kiusatuksi.
– Lapset olivat tuoneet kotoaan mobiililaitteita, kuten 4G-tabletteja, eikä minun tyttärelläni ollut mukaan langatonta härveliä. Näitä laitteita sitten käytettiin pienessä koululuokassa langattomasti. Yleensä koulu kysyy, saako lapsi käydä uimahallissa tai saako lasta kuvata. Kukaan ei kuitenkaan ole kysynyt meiltä, saako lastamme säteilyttää, Ahonen kummastelee.
– Aloin ottaa asiasta selvää. Konsultoin muiden muassa tällaisiin tapauksiin perehtyneen kanadalaisen C4ST-organisaation johtajaa, joka on entinen Microsoftin Kanadan pääjohtaja. Lopulta toimitin koululle dokumentin, jossa kielsimme lapsemme säteilyttämisen koulussa. Samassa dokumentissa toin esille runsaasti riskienhallintavinkkejä tietotekniikan käyttöön, Ahonen selvittää.
Ahosen mukaan Siivikkalan koulun rehtori sekä luokanopettaja olivat hyvin yhteistyökykyisiä. Hämmentävin oli Ylöjärven kaupungin reaktio. Kaupungin opetustoimi ohjasi Ahosen kirjelmän opetushallitukselle, jossa sitä käsitteli kaksi lakimiestä. Lopulta Ahoset saivat tyrmäävän viestin.
– Meille kerrottiin tylysti Wilma-viestillä, että jos koulun langattomat pilotit eivät meille sovi, voimme ottaa lapsemme pois koulusta, Ahonen kertoo epäuskoisena.
Mikko Ahonen ja hänen vaimonsa Sari yrittivät tämän jälkeen turhaan päästä keskustelemaan kaupungin opetusjohtajien kanssa. Ahosen mukaan opetushallitukselta tulleessa viestissä oli todistetusti isoja virheitä, jotka koskivat langatonta viestintää.
– Toivoin, että koulussa laitteet liitettäisiin verkkoon langallisella ethernetyhteydellä, koska se on koulussa täysin käytettävissä. Tämä oli kuulemma mahdotonta. Sain kuitenkin sovittua, että lapsemme saa käyttää langallisella yhteydellä varustettua opettajan tietokonetta, kun seuraavan kerran on tällaisia laitepäiviä.

EU:n linjaukset huomioimatta

Ahonen ihmettelee nykysuuntausta, jossa mobiiliteknologia valtaa koulut. Ahosen mukaan opetusministeriöstä tulee nykyisen opetus- ja viestintäministerin Krista Kiurun valtakaudella tietynlaista painetta, joka työntää kouluja langattoman opetuksen suuntaan.
– Onneksi mobiililaitteiden langaton käyttö on ainakin vielä toistaiseksi satunnaista. Jatkuva säteilykuormitus olisi jo erittäin haitallista, Ahonen sanoo.
Säteilyturvakeskus suositti jo vuonna 2009, että lapsien pitäisi suosia viestinnässään vain tekstiviestejä sekä lyhyitä puheluja. Sopii siis ihmetellä, miten tänä päivänä lapset käyttävät 4G-laitteitaan langattomilla yhteyksillä useita tunteja päivässä.
Tutkija Mikko Ahonen kummastelee eniten sitä, mihin ovat unohtuneet lapsen oikeudet. Jo perusopetuslain kolmannessa pykälässä sanotaan, että opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
Ahonen muistuttaa, että Euroopan neuvosto antoi vuoden 2011 toukokuussa suosituksen, jonka mukaan wlanverkkoja ei pitäisi asentaa kouluihin. Saman suosituksen mukaan oppilaiden matkapuhelinten ei tulisi olla päällä kouluissa.
– Jos koululuokassa käytetään mobiilihärpäkkeitä, mikroaaltosäteilyn eli radiotaajuisen säteilyn määrät nousevat moninkertaisesti Euroopan neuvoston suositustasojen yläpuolelle, Ahonen kertoo.
Vuoden 2009 huhtikuussa puolestaan Euroopan parlamentti linjasi, ettei kännyköitä tulisi markkinoida lapsille. Lisäksi parlamentti suositti, että mobiililaitteiden aiempaa terveellisemmästä käytöstä annettaisiin koulutusta. Parlamentti myös kielsi matkapuhelintukiasemien rakentamisen lastentarhojen ja koulujen lähelle.
– On runsaasti todistettua näyttöä siitä, että wlan-tukiaseman säteily aiheuttaa soluissa oksidatiivista stressiä. Tämä on havaittu muun muassa jo useissa eläintutkimuksissa. Lisäksi, jos pistämme esimerkiksi kasvin wlantukiaseman eteen, kasvin lehtiin alkaa ilmestyä rakenteellisia vaurioita, Ahonen kertoo.
Ahosen mukaan kannattaa olla erittäin huolissaan myös langattoman säteilyn aiheuttamista hedelmällisyysvaurioista, joista on paljon näyttöä. Myös aivokasvaimen riski kasvaa merkittävästi radiotaajuisen säteilyn vaikutuksesta.

Jatkuvaa altistusta

Suomessa säteilyturvakeskus on asettanut radiotaajuisen säteilyn raja-arvot kuuden minuutin lämpövaikutusten perusteella. Ahosen mukaan tämä on varsin huono asia.
– Säteilyturvakeskus pitää yllä raja-arvoja, joissa ei ole mitään järkeä. Suomessa halutaan kieltää säteilyvaikutukset, jotka ovat riippumattomia lämpötilan noususta.
Ahonen muistuttaa, että pulssimaisen mikroaaltosäteilyn aiheuttamat riskit on osoitettu riittävän monta kertaa. Pitää muistaa, että esimerkiksi wlan-tukiasema lähettää taukoamatta laitetunnustaan kymmenen hertsin taajuudella.
Nämä matalat taajuudet voivat olla ongelmallisia, koska myös ihmisen aivot toimivat näillä samoilla taajuuksilla.
– Aivojen pitäisi yöaikaan levätä ja laskeutua alimmillaan kolmen hertsin taajuuteen. Se ei kuitenkaan onnistu, jos kotona päällä oleva wlan-tukiasema tykittää jatkuvasti kymmenen hertsin ärsykettä. Myös mobiiliteollisuus on huomannut tämän wlanteknologian riskin ja patentoinut suojausteknologiaakin sitä varten, Ahonen kertoo.

Terveellinen vaihtoehto käyttöön

Tutkija Ahonen on tyytyväinen siitä, että keskustelu langattoman teknologian terveysvaikutuksista on vihdoin saatu edes jonkinlaiseen vauhtiin Suomessa.
– Kesti kuusi vuotta, ennen kuin tästä aiheesta alettiin uskaltaa keskustella. Nyt me tiedämme, että mikroaaltosäteily vaikuttaa ihmisen kasvuun ja kehitykseen. Me tulemme näkemään muun muassa yhä enemmän ennenaikaista vanhenemista. Lapsi voi kasvaa aiempaa nopeammin mutta myös vanhentua entistä nopeammin.
Ahonen piti taannoin Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitoksella esitelmän, jonka otsikkona oli Opiskelijan oikeudet ja varovaisuusperiaate oppilaitosten mobiilioppimispiloteissa.
Hän toivoo, että Suomessa otettaisiin käyttöön varovaisuusperiaate. Se tarkoittaa, että jos on edes jonkin verran näyttöä jonkin asian vaarallisuudesta, pitäisi käyttää varovaisuusperiaatetta. Periaatteen mukaisesti täytyisi siis mahdollistaa se, että asioita voi tehdä terveelliseksi havaitulla tavalla.
– Nyt näyttää siltä, että esimerkiksi kouluissa annetaan vain langaton vaihtoehto. Tämä on hämmästyttävää, kun esimerkiksi iPadin saa tarvittaessa yhdellä ranneliikkeellä kiinni ethernet-kaapeliin, Ahonen toteaa.

Säteilyoikeudenkäynnit yleistyvät

On mielenkiintoista nähdä, milloin Suomessa nähdään ensimmäinen oikeudenkäynti, joka koskee kännykän tai jonkin muun mobiililaitteen aiheuttamaa terveyshaittaa. Maailmalla tällaiset oikeudenkäynnit lisääntyvät jatkuvasti.

Washingtonissa Yhdysvalloissa korkein oikeus päätti elokuussa, että tieteelliset asiantuntijat voivat todistaa kännykästä aivokasvaimen saaneiden puolesta. Tämä tietää sitä, että 13 henkilön joukkokanne suuria matkapuhelinvalmistajia vastaan etenee voimakkaasti.
Italiassa korkein oikeus linjasi jo vuonna 2012, että matkapuhelin voi aiheuttaa aivokasvaimen. Oikeuskäsittelyn voitti aivokasvaimen saanut 60-vuotias mies, joka käytti kännykkää työssään kuusi tuntia päivässä 12 vuoden ajan.
Tässä Italian oikeudenkäynnissä oli todistajana mutaatioasiantuntija, professori Angelo Levis.
Hän ja hänen kollegansa näkevät kasvaimet mahdollisina, koska kännykän radiotaajuinen säteily ja magneettikenttä aiheuttavat dna-vaurioita, kromosomien katkeamisia ja mikrotumien muodostumista. Säteily myös muun muassa heikentää dna:n korjausmekanismia ja aiheuttaa aivojen hermosolujen vaurioita. Lisäksi säteily häiritsee käpyrauhasen melatoniinin tuotantoa.
Levis toi esille, että yli kymmenen vuotta kännykkää käyttäneillä nähdään tutkimuksissa lähes poikkeuksetta suurentunut kasvainriski.
Paitsi oikeuslaitoksissa mobiililaitteiden käytön vaarat on huomioitu myös vakuutusalalla. Maailman toiseksi suurin jälleenvakuutusyhtiö Swiss Re nosti viime vuonna sähkömagneettiset kentät korkeimpaan seurattavaan riskiluokkaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?