Lasten hyvinvointia voidaan tukea parhaiten tukemalla riittävän varhaisessa vaiheessa perheiden hyvinvointia, vanhempien parisuhdetta ja arjessa jaksamista ennen kuin ongelmat syvenevät ja kroonistuvat. Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö perheiden parissa on paitsi kaikilla tavoin inhimillistä myös erittäin kustannustehokasta.
Ennaltaehkäisevä työ on nykyään muotitermi, josta puhutaan paljon. Valitettavasti on todettava, että erittäin harvassa kunnassa se kuitenkaan aidosti toteutuu sillä tavalla kuin olisi mahdollista ja ihanteellista.
Yksi ongelma lienee siinä, että käsiin räjähtäneiden lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannusten ohella tarvittaisiin samaan aikaan selkeä taloudellinen satsaus ennaltaehkäisyyn, jotta laivaa saataisiin käännettyä. Vaikeina taloudellisina aikoina tämä on erityisen haastavaa. Toisaalta, jos tätä ei tehdä, ei voida realistisesti myöskään odottaa lastensuojelun kustannusten merkittävästi vähentyvän.
Tilanne ei ratkea myöskään siirtämällä resursseja ylikuormitetusta lastensuojelusta ennaltaehkäisevään työhön, koska vaikutukset lastensuojelun asiakkuuksien vähenemisessä näkyvät viiveellä.
Joissakin kunnissa ennaltaehkäisevän työskentelyn arvo ja todellinen luonne on ymmärretty. Muutama vuosi sitten uutisoitiin Raision, Imatran ja Heinolan kaupunkien menestyksekkäästä resurssoinneista ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Nämä kaupungit ovat Ylöjärven kaupunkia jonkin verran pienempiä.
Huostaanottotilastoissa Heinola oli loistanut kyseenalaisella kärkiasemalla koko maassa ja kaupungissa pohdittiin lastensuojelulaitoksen rakentamista vastauksena jatkuvasti kasvaviin sijaishuollon kustannuksiin. Heinola päätyi kuitenkin palkkaamaan kymmenen uutta perhetyöntekijää, mikä oli asukaslukuun suhteutettuna todella rohkea resurssointi. Huostaanottoluvut lähtivät merkittävään laskuun ja lastensuojelun kustannukset pienenivät miljoonalla eurolla kohtuullisen pienellä ajanjaksolla.
Imatralla ja Raisiossa tehtiin samansuuntaisia muutoksia ja kaupungeissa on saatu aikaan muutaman vuoden kuluessa miljoonaluokan säästöjä, kun on uskallettu palkata riittävästi perhetyöntekijöitä. Perhepalveluiden työntekijöiden kanssa ideoitiin myös uudenlaisia toimintatapoja, miten perheitä voidaan auttaa mahdollisimman tehokkaasti ja matalalla kynnyksellä.
Ylöjärvellähän on myös hienosti lähdetty toteuttamaan tämän suuntaisia uusia työskentelytapoja panostamalla perhetyöntekijöiden koulutukseen ja perustamalla kauppakeskus Eloon matalan kynnyksen perhekioski.
Se, mikä mielestäni on perhetyössä erittäin tärkeää, on saada tarpeeksi auttavia käsipareja lapsiperheiden arkeen. Konkreettista käytännön apua perheisiin, ohjaamisen ja neuvonnan ohella.
Imatralla perhetyöntekijät tapaavat jokaisen ensisynnyttäjän perheen kotona ja arvioivat perheen avun tarvetta ja auttavat perhettä sen mukaan, onko tarve siivoukselle, keskustelulle, kaupassa käynnille tai muulle vastaavalle.
Käytännön apu on usein tarpeen, koska yhä useamman lapsiperheen ongelmana ovat läheisverkostojen vähäisyys. Jo tieto, että käytännön apua on tarvittaessa saatavilla, eikä apua tarvitse osottaa kohtuuttomia aikoja, helpottaa varmasti monen vanhemman jaksamista arjen paineissa.
Mittavistakin avohuollon tukitoimista huolimatta joidenkin lapsiperheiden ongelmat ovat sen kaltaisia, että lapsen etu on tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle. Koska lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työkuorma on niin valtava, usein huostaanotot tehdään siinä mielessä jälkijunassa, että lapsen tai nuoren psyykkinen oireilu on jo mittavaa.
Yhä useampi lastensuojelulaitos on vastannut tähän tarpeeseen erikoistumalla psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen soveltuvaksi. Silti tarvittaisiin huomattavasti lisää resursseja lasten- ja nuortenpsykiatrian palveluihin sekä avo- että osastohoitoihin, jotta psykiatrinen apu olisi oikea-aikaista ja toimivaa.
Huostaanottomäärien kasvaessa yksityisten sijaishuoltopaikkojen määrä on myös vuosien saatossa reilusti lisääntynyt. Valtaosa yksityisistä sijaishuoltopaikoista toimii toki eettisesti ja juridisesti oikein ja lapsen etu tähtäimessään.
Kuitenkin, kun sijaishuollon volyymit ovat suuria, myös epäkohtia välillä paljastuu. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka voi työskennellä jopa monen sadan kilometrin päässä lapsesta, on ensisijainen taho, joka valvoo ja vastaa lapsen edun toteutumisesta sijaishuollossa.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus aiheuttaa helposti useita ongelmia. Tietääkö ja tunteeko nuori oman sosiaalityöntekijänsä ja miten hyvin? Ja miten helposti nuori ylipäätään tavoittaa oman sosiaalityöntekijänsä? Lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä kuka tahansa muukin nuoren tunteva henkilö, mikäli on huolissaan nuoren tilanteesta.
Jokainen lapsi tai nuori, olipa hän lastensuojelun asiakkaana tai ei, tarvitsee turvallisia aikuisia ympärilleen, joilla on kiinnostusta kuunnella ja kohdata heitä. Pysähtyä hetkeksi ja antaa aikaansa. Välittävä lähimmäinen voi olla kuka tahansa, joka pystyy luomaan kontaktin lapseen. Se voi olla koululaiskyydin kuljettaja, opettaja, naapuri, koulun vahtimestari, siistijä, tai kaupan täti tai setä. Kuka tahansa. Lapsemme ja nuoremme kaipaavat ihmistä, joka todella uskoo heihin ja heidän potentiaaliinsa elämässä. Pienikin asia tai panostus voi saada ihmeitä aikaan nuoren elämässä.
Pesäpuu ry ja Lastensuojelun Keskusliitto ovat muuten toimittaneet aikuisten oppaan Uskomme sinuun – usko sinäkin, joka on tarkoitettu lastensuojeluun sijoitetun nuoren läheisille ja työntekijöille. Siinä on hyviä vinkkejä lastensuojelun lasten kohtaamiseen. Oppaan voi ladata ilmaiseksi netistä.
Pidetään huolta pienemmistämme!
PIA-MARIA TURUNEN
Päivystävä sosiaalityöntekijä
Tukiperheäiti
Kristillisdemokraatit
Viimeisimmät kommentit