Tästä keväästä ensi kevääseen Vapriikissa soi tanakka rock’n’roll. Näyttely vie Hurriganesin keikkalavojen takahuoneisiin ja opettaa meille Remu-englannin perusteet.
Harva rockyhtye ylpeilee sillä, miten terveellistä ja säntillistä elämää sen jäsenet viettävät. Taatusti niin ei tehnyt Suomi-rockin vallankumouksellinen Hurriganes.
Museokeskus Vapriikki Tampereella on koonnut näyttelyn legendaarisesta bändistä, jolle sattui ja tapahtui niin lavalla kuin sen takana.
Tänä perjantaina avautuu näyttely nimeltä Hurriganes. Se kertoo yhtyeestä, joka toi todellisen fanihysterian ja riehakkuuden tanssilavoille, työväentaloille ja koulubileisiin. Hurriganes pokkasi 1970–1980-luvuilla yhdeksän kultalevyä ja neljä timanttilevyä Suomessa sekä yhden supertimanttilevyn Skandinaviassa.
Näyttely kehkeytyi valokuvaajan ja keräilijän aloitteesta. Siksi se on myös kertomus rakkaudesta rock’n’roll-musiikkiin ja faniudesta, joka kantaa läpi elämän.
Suurin osa näyttelyn esineistä on peräisin Hurriganes-fani Esa Elgströmin ja hänen koordinoimansa Hurriganes-verkoston kokoelmista. Elgströmin omaan satojen esineiden kokoelmaan mahtuu muun muassa fanipaitoja, julisteita, levyjä ja bändin jäsenten esiintymisvaatteita. Näyttelyssä voi ihastella myös bändin jäsenten soittimia ja kultalevyjä.
Valokuvaaja Risto Vuorimies puolestaan kulki aikoinaan bändin matkassa ja vietti tuntikausia keikkabussin takapenkillä, tanssilavojen takahuoneissa ja konserttien metelissä. Ei ihme, että tunnelmat välittyvät kuvista elävästi.
Ganes-ikoni Remu Aaltosen kerrotaan sanoneen: ”Eihän Suomessa ole muita rock’n’roll-bändejä kuin Hurriganes!”
