Ukkosta ilmassa

Yrjö Mustosen kuvataideoppilaat kokosivat yhteisnäyttelyn. Vaikka ryhmissä vallitsee lämmin yhteishenki, nyt ilmassa väreilee ukkonen.
Yrjö Mustonen, Eija Palmi ja Marjo Järventausta (oik.) ovat saaneet maalausryhmästä hengenheimolaisia.
Yrjö Mustonen, Eija Palmi ja Marjo Järventausta (oik.) ovat saaneet maalausryhmästä hengenheimolaisia.

Taidemaalari Yrjö Mustonen vetää Ylöjärvellä kahta työväenopiston maalausryhmää. Molemmissa on noin 15 asialleen omistautunutta tekijää.
− Vuodesta vuoteen mukana ovat pysyneet suunnilleen samat ryhmäläiset, maalaamista harrastava Marjo Järventausta miettii.
Yrjö Mustonen nyökyttelee. Kun ihmiset tutustuvat toisiinsa, yhteishenki viriää. Ei enää raaskita lopettaa harrastusta – saati edes vaihtaa ryhmästä toiseen. Mustosen mielestä ryhmät toimivat monella tasolla. Jos on ollut kurja päivä, voi maalaamisen sijaan vain hengitellä, nauttia ystävien seurasta ja vähän purkaa ajatuksiaan.
− Kun yhden ryhmäläisen puoliso kuoli, sanoin, että hän voi pitää tätä ryhmää perhee-
nään, Yrjö Mustonen kertoo.
Eija Palmi ja Marjo Järventausta miettivät, onko ryhmiin hakeutunut alkujaankin samanhenkisiä ihmisiä vai onko porukka hitsautunut yhteen vuosien varrella. Ehkä molempia.
Eija Palmi aloitti maalaamisen 20 vuotta sitten. Marjo Järventausta muistaa aloittaneensa vuonna 1983. Mustosen kurssille hän meni pari vuotta tätä myöhemmin.
− Marjo on varsinainen veteraani, Yrjö Mustonen virnistää.

Vinkkejä ja avunhuutoja

Näissä ryhmissä ei nysvätä vain oman teoksen kimpussa. Vieruskaverille annetaan mielellään vinkkejä.
− Saatamme sanoa: ”Onpa sinulla tosi hieno kuva, mutta tuohon kohtaan voisi vielä lisätä vähän tuota ja tuota.” Välillä sitten huudetaan Yrjöä avuksi. Minun vieressäni Yrjö saisi istua vaikka koko ajan neuvomassa: en kehtaa huutaakaan apua niin paljon kuin tarvitsisin, Eija Palmi sanailee.
Avun tarpeen Mustonen paikallistaa helposti, vaikka ryhmäläinen ei kehtaisi hihkaista.
− Kun pensseli roikkuu suorassa kädessä ja ihminen vain tuijottaa kangasta. Tai kun joku hinkkaa kangasta pitkään ja kiivaasti.
Mustonen antaa ryhmäläisille erittäin vapaat kädet. Hän kokee, että ihminen onnistuu paremmin ohjeista vapaana kuin tarkkojen määräysten alla.
− Kerran joku ryhmäläinen kysyi, montako taulua lukuvuoden aikana täytyy tehdä. Sanoin, että yksi riittää, Mustonen toteaa.

Ukkonen uhkaa näyttelyssä

Löyhän teeman Mustonen usein antaa maalaajille, ja sitä voi toteuttaa oman näkemyksensä mukaan. Tai olla toteuttamatta. Tänä lukuvuonna teema on ollut ”Ukkonen uhkaa”. Sen ympärille kehkeytyi Leijassa ensi viikolla avautuva näyttely.
Taidemaalari ja maalauksen opettaja tarttuu yhä itsekin siveltimeen lähes päivittäin. Mieluiten hän maalaisi aina ulkona ja tekisi maalauksen yhdeltä seisomalta valmiiksi.
− Alkuvuoden pimeys vaikutti mielialaani ja teki passiivisen olon. Keinovalossa en mielelläni maalaa, Yrjö Mustonen kertoo.

Yrjö Mustosen ryhmien yhteisnäyttely kirjasto Leijan näyttelytilassa 2.−14. maaliskuuta.