Jarkko Sorvanto on vielä aika tuore pirkanmaalainen. Ylöjärvi tai sen naapurikunnat eivät olleet pääkaupunkiseudulta alueelle muuttaneelle tuttuja. Viiden vuoden jälkeen hän kokee viihtyvänsä Ylöjärvellä.
Vuonna 2014 kaupunginjohtajan virkaan valittu Sorvanto näkee kaupungin kehittyvänä ja dynaamisena.
– Pidän Ylöjärveä hyvänä paikkana asua. Tampereen talouskeskus ja sen kehyskunnat ovat pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen kakkoskeskus. Vireälle kasvualueelle muuttaa runsaasti ihmisiä ja yrityksiä. Toiminta alueella lisääntyy tämän myötä koko ajan.
– Alueena tämä on hyvin saavutettava. Ylöjärvellä yhdistyy mielestäni myös mukavalla tavalla kaupunkimaisuus ja sen palvelut sekä maaseudun rauha ja tila.
Ylöjärvi on muuttovoittoinen kaupunki, joka ei koostu välttämättä suuressa määrin kanta-asukkaista. Sorvanto huomauttaa kaupungin väestörakenteen olevan poikkeuksellisen nuori myös Suomen mittapuulla.
– Mielestäni nuori ja terve väestörakenne luonnehtii Ylöjärven identiteettiä voimakkaasti, pohtii Sorvanto.
Isossa kuvassa Sorvanto näkee Ylöjärvellä olevan kokoluokkansa kaupungille tyypillinen historia. Suomalainen kuntakenttä ja kunnallisten toimijoiden tehtävät alkoivat muodostua 1800-luvun puolivälissä. Tällöin syntyi myös Ylöjärven maalaiskunta, josta kehittyi aikojen myötä kaupunki.
– Niin kuin monen muunkin kunnan myös Ylöjärven juuret ovat tietyllä tapaa seurakunnissa. Ennen kuntaa seurakunnat olivat paikallisia yksiköitä, joissa järjestettiin toimintaa. Tästä lähtökohdasta alkoi kehittyä kuntainstituutio, kertoo Sorvanto.
Sorvannon mukaan on vaikea summata 150-vuotiaan Ylöjärven historiaa lyhyesti. Pelkästään viiden edellisen vuoden aikana on tapahtunut valtava määrä asioita ja kehitystä.
– Maailma menee vauhdikkaasti eteenpäin ja kehitystä tapahtuu paljon. Tietynlainen kilpailu on koko ajan läsnä ja tässä tiimellyksessä viisi vuotta on aika lyhyt aika. Mutta täytyy kuitenkin sanoa, että minunkin virkani aikana on tapahtunut ja tehty todella paljon asioita. On ehkä turha nostaa yhtä asiaa esille, mutta oikeastaan olemme trimmanneet kuntakonettamme kaikilla rintamilla ja mittareilla yhä parempaan iskuun.
kirkkoa.
Ylöjärven kaupungin hallinnon tehtävät ja kehityshankkeet määritellään kaupunkistrategiassa, joka uudistui viime keväänä. Sorvanto mainitsee, että töitä on tehty paljon talouden ja palveluiden järjestämisen saralla.
– Myös elinkeinopolitiikassa on tehty asioita todella paljon. Olipa kyse sitten yritysten sijoittumisesta tai menestymisestä, olemme yrittäneet parantaa
tulostamme. Monet mittarit osoittavat, että meillä menee tosi hyvin.
Ylöjärven suunta on kaupunginjohtajan näkemyksen mukaan “kohti parempaa”. Sorvanto pohtii kaupungilla olevan hyvät mahdollisuudet ja edellytykset menestyä.
– Meillä on kaikki resurssit tuottaa hyviä palveluita, kehittyä ja mahdollistaa hyvää elämistä täällä. Mielestäni näköpiirissä ei ole mitään mikä tämän estäisi, jos olemme itse mahdollistamassa positiivista kehitystä.
– Ylöjärveläisillä ja laajemminkin pirkanmaalaisilla on tekemisen meininki. Haluamme mennä eteenpäin ja toteuttaa asioita sekä tehdä rohkeasti ratkaisuja. Ehkäpä tällä tavoin uskallan kuvailla ylöjärveläisiä.
Kansalliset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja muut kriisit ovat ongelmia, jotka kohdataan osana isompaa kokonaisuutta.
– Selväähän on se, ettei Ylöjärvi pysty yksin ratkaisemaan kansallisesti tai globaalisti isoja asioita. Me olemme kuitenkin tiiviisti mukana Tampereen kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Pyrimme ratkaisemaan asioita yhdessä.
– Isossa kuvassa kunta voi vaikuttaa asumisen ja kaavoituksen kautta sekä energian tuotannollisiin asioihin. Pyrimme siihen, että kaupungin kasvaminen kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Olemme mukana myös seudullisessa keskuspuhdistamohankkeessa ja jätehuollossa, Sorvanto kertoo.
