Juhani Vahtokari – Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin näkyi kaikessa

Rehtori ja kirjailija Juhani Vahtokari kuoli 5.4.2024 kotonaan Ylöjärven Soppeenmäessä. Ambulanssimiehistö oli läsnä, mutta tällä kertaa lääketiede ei pystynyt auttamaan.

Juhani Vahtokari syntyi 7.12.1944 Porissa. Perhe asui Reposaaressa Juhanin isoisän, merikapteeni Johan Eskil Nordlundin talossa. Nämä Juhanin lapsuuden maisemat tulivat vuosien saatossa hänelle yhä tärkeämmiksi. Ehdotettiinhan Reposaarta 200 vuotta sitten jopa Suomen pääkaupungiksi.

Juhani Vahtokari 7.12.1944 – 5.4.2024.

Juhanin ollessa parivuotias, hänen äitinsä Aune muutti poikansa kanssa takaisin synnyinseudullensa Ylöjärven Takamaalle. Aunen isä, opettaja Wilhelm eli Vilho Virta oli ostanut Takamaalta Koiviston tilan. Vilhon kuoleman jälkeen tila myytiin Matti Sampelalle ja Juhanin perhe muutti viereiseen Hauskan taloon.

Seitsemänvuotiaana Juhani meni Takamaan kansakouluun, pyrki viisi vuotta myöhemmin Tampereen Reaalilyseoon ja hyväksyttiin oppilaaksi. Kesällä pitkä koulumatka taittui polkupyörällä ja talvella linja-autolla. Keskikoulun jälkeen Juhani pääsi Heinolan seminaariin, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi.

Hän suoritti asevelvollisuutensa vapaaehtoisena ja oli jo 17-vuotiaana vänrikki. Isänmaallisuus ja maanpuolustus olivat Juhanille tärkeitä koko elämän ajan. Hän eteni reservin kapteeniksi ja ehti toimia vähän aikaa rajavartiolaitoksessakin. Hän toimi pitkään myöskin Ylöjärven reservin upseerien puheenjohtajana. Jouluaattona hän seisoi usein Ylöjärven hautausmaalla kunniavartiossa.

Juhani suoritti lentokirjan samoin kuin hänen velipuolensa Tapiokin. Tämä kuitenkin kuoli lentonäytöksessä ja Juhanin lentohalut loppuivat ymmärretävistä syistä siihen.

Vuonna 1968 Juhani tapasi tulevan vaimonsa Paulan ja yhdessä he muuttivat Ruovedelle, missä Juhanin ensimmäinen työpaikka oli Visuveden kansakoulu. Seuraavaksi hän opetti sekä Ruoveden kirkonkylän koulussa että lukiossa. Nuori perhe sai asua maineikkaan kunnanlääkäri Palménin talossa. Niihin aikoihin ideoitiin Ruoveden noitakäräjiä, joiden juontajana Juhani toimi monena vuonna.

Juhani Vahtokari oli ideoita täynnä oleva mies. Jos esimerkiksi opettajan työ ei ollut tarpeeksi vaativaa, hän opiskeli lääke-esittelijäksi. Sitä työtä han teki lääketehdas Pfizerin palkkalistoilla vuoden pari. Sen jälkeen perhe muutti Hämeenkyröön Kuustenlatvan koululle. Vuonna 1975 perhe muutti takaisin Ylöjärvelle, missä Paula avasi Soppeenmäessä kampaamon ja Juhani sai viran kirkonkylän kansakoulusta. Parin kivenheiton päästä koululta löytyi perheelle mieluisa omakotitalo.

Ylöjärvi tuli 1970-luvulla tunnetuksi Suomen politiikan villinä läntenä. Aku Ankan kieltäminen kirjastosta ylitti televisiossakin uutiskynnyksen. Yhtenä kokoomuksen valtuutettuna toimi siihen aikaan Juhani Vahtokari. Häntä rupesi kiinnostaa ajatus leirikoulusta. Ensimmäisenä Suomessa Juhanin luokka lähtikin vuoden 1980 kesällä Kosin saarelle Kreikkaan pitämään koulua. Otsikko sanomalehdestä: ”Eihän koulu voi olla näin kivaa!” Leirikoulusta tuli suosittu opetustapa ja monet muut koulut lähtivät kokeiluun mukaan. Juhani Vahtokari suunnitteli leirikoulumatkoja myös Italiaan, Englantiin ja Saksan Baijeriin. Hän kirjoitti aiheesta ainakin yhden kirjan.

Vaihteluksi opetustyöstä Juhani pääsi Hämeen lääninhallituksen koulutarkastajaksi. Häntä rupesi myöhemmin harmittamaan, kun nuorempana ei ollut ollut mahdollisuutta suorittaa ylioppilastutkintoa. Niinpä hän ilmoittautui ”Relluun” uudelleen oppilaaksi ja saikin pari vuotta myöhemmin valkolakin. Äidinkieli ja reaali olivat opettajalle pikkujuttu, mutta kieliä hän joutui vähän tuoreuttamaan. Pitkä saksa vaati eniten ponnisteluja. Tavatessamme puhuimme joko saksaa tai ruotsia, myöhemmin aina ruotsia. Juhani ei pelännyt haasteita. Sen hän todisti sillä että kävi 1980-luvulla Baijerissa luennoimassa paikallisille opettajille leirikoulusta.

Juhani Vahtokari oli monipuolinen mies, jolle sana ujous oli tuntematon. Hän piti sosiaalisista suhteistansa huolta ja oli tarvittaessa taitava puheenjohtaja ja toimi lisäksi juontajana lukuisissa erilaisissa tapahtumissa ympäri maakuntaa. Ensimmäisiä juontotehtäviä taisi olla, kun presidentti Kekkonen tuli Ylöjärvelle vihkimään rauhanlinnut-patsasta vuonna 1977.

Juhani piti hyvällä radioäänellään omia radio-ohjelmiakin Ylellä ja Radio Moreenissa. Lisäksi täytyy mainita radiohartaudet ja erikoisuutena lähetys eräänä jouluaattona Salzburgista. Baijerin radio haastatteli kerran König Ludwig Laufin hiihtomaratonin maalialueella managerina toiminutta Vahtokaria – saksaksi tietenkin.

Meitä yhdisti Juhanin kanssa kiinnostus historiaan. Niinpä hän keksi, että tekisimme TV2:lle ohjelman kuinka Euroopan historia muuttuu. Se vei meidät Saksaan, missä Berliinin muuri oli juuri kaatunut. Ympäri Saksanmaata haastattelimme ihmisiä liittyen Saksan historiaan. Myöhemmin kiersimme Baijerissa suunnittelemassa leirikouluohjelmaa. Juhani tiesi melkein kaiken Ruotsi-Suomen kuninkaista. Niinpä hän parinakin vuonna järjesti Ylöjärven seurakuntakeskuksessa Juhana-herttuan pidot.

Pohjoismainen yhteistyö oli Juhani Vahtokarille hyvin tärkeä. Niinpä hän toimikin pitkään Pohjola-Nordenin puheenjohtajana ja järjesti ryhmämatkoja Ylöjärven ystävyyskaupunkeihin Ruotsin Arvikaan ja Norjan Kongsvingeriin. Hän järjesti myös matkoja Saksaan ja Ranskaan ja veti Ylöjärvellä kotiseutukierroksia.

Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin vei Juhanin myös kirkkovaltuustoon, jonka puheenjohtajana hän toimi vuoden 2022 loppuun. Kotiseurakunta oli hänelle tärkeä. Pyhäinpäivänä hän oli kirkossa tuttu esiintyjä yli 40 vuoden ajan ja muulloinkin tekstinlukijana.

Juhani Vahtokari kirjoitti ensimmäisen kirjansa vuonna 1984. Se koski leirikoulua. Sen jälkeen kirjallinen aktiivisuus jatkui eläkepäivinä koskien kasvatusta, urheiluseuroja, maanpuolustusta ja politiikkaa. Monet yritykset tilasivat Juhanilta historiikin kuluneesta toiminnastaan. Lisäksi hän kirjoitti moneen lehteen pakinoita ja kantaa ottavia mielipiteitä, yleensä omalla nimellään, joskus käyttäen nimimerkkiä Johan Nordlund.

Hän oli myös Tampereen RT:n eli Round Tablen jäsen 40-vuotiaaksi asti. Viimeiset työvuotensa Juhani toimi kotikylänsä Takamaan koulun rehtorina.

Tässä oli oikeastaan vain jäävuoren huippu kaikesta siitä mitä Juhani Vahtokari ehti elämänsä aikana tehdä. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo Paula, poika Marko sekä laaja ystäväpiiri.

TORBJÖRN NIKUS