Matteus-passioista tunnetuin on varmasti Bachin versio, joka kantaesitettiin 1720-luvulla. Heinrich Schütz teki oman passionsa jo edellisellä vuosisadalla. Schütz olikin Bachin esikuva.
Keskiajalla oli tapana lukea kaikkien neljän evankeliumin kärsimystekstit hiljaisen viikon aikana. Esityksissä käytettiin gregoriaanista laulua. Syntyi passioiden genre: Jeesuksen kärsimystarinan sävelletyt versiot.
Passiosäveltämisen sanotaan huipentuneen Johann Sebastian Bachin passioissa, mutta Bachin esikuva oli Heinrich Schütz. Messukylän seurakunnan kanttori Petri Karaksela kertoo, että Schütz-vaikutteet kuuluvat Bachin tekemisissä.
– Molemmat ovat säveltäneet paljon Raamatun tekstejä ja tehneet kuoroteoksia sekä passioita. Schütz oli protestanttisen kirkkomusiikin isä Karaksela sanoo.
Saksalainen Heinrich Schütz (1585−1672) sävelsi neljä passiota: yhden jokaisen evankelistan teksteihin. Matteus-passio on näistä laajin, ja se kestää noin tunnin. Tänä sunnuntaina Messukylän kirkkokuoro esittää sen Kurun kirkossa. Konsertin johtaa Karaksela.
Karaksela kertoo, että Schütz ei käyttänyt passiossaan lainkaan soittimia: sekä kuoro- että solistiosuudet ovat säestyksettömiä. Matteus-passion teksti on lähes kokonaan suoraan Raamatusta. Kuorolaisille Schützin Matteus-passio on Karakselan mielestä helpompi kuin Bachin Matteus-passio.
Evankelistan roolissa laulaa sunnuntaina Pekka Arola ja Jeesuksena Topias Laatu. Pekka Arola on toiminut kirkkomusiikin yliopettajana Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hänellä on muun muassa laulun diplomitutkinto ja musiikinopettajan tutkinto.
Topias Laatu on 27-vuotias tenori, joka on laulanut solistina useassa kirkkokonsertissa ja esittänyt esimerkiksi Verdin ja Puccinin aarioita.
Messukylän kirkkokuoro: Heinrich Schützin Matteus-passio Kurun kirkossa 20. maaliskuuta kello 15.
