Melkoinen täysosuma: Superpesiksessä pelaa kolme kaverusta Kurusta – ”Tämä ei käynyt mielessäkään”

Päättyneellä pesäpallokaudella miesten Superpesiksessä pelasi peräti kolme kurulaislähtöistä nuorta miestä: Petteri Alanen ja Konsta Lehtola Hyvinkään Tahkossa sekä Pyry Alanen Alajärven Ankkureissa.

Melkoinen täysosuma Kurun kokoiseen taajamaan, varsinkin, kun nyt 21–22 vuoden ikään ehtinyt kolmikko on touhunnut yhdessä pikkupoika-ajoista asti!
Tahkon kausi päättyi tylysti puolivälieräkarsinnoissa Seinäjoen Jymyjusseja vastaan voitoin 1–2. Ankkurit säilytti sarjapaikkansa kukistettuaan karsinnoissa Koskenkorvan Urheilijat voitoin 3–2 ja Kankaanpään Mailan 3–1.

Historiallinen hetki: Petteri (oik.) ja Pyry Alanen pelasivat vastakkain, kun Hyvinkään Tahko vieraili Alajärven Ankkureiden kotikentällä Kitrolla. (Kuva: janishoots.fi)

Kaikki kolme jatkavat seuroissaan ensi kaudellakin, ja tuskinpa kenenkään rooli ainakaan pienenee.

Lukkari Petteri Alanen kertoo, ettei Tahkossa ole käsitelty kauden turhan aikaiseen päättymiseen johtaneita syitä, vaan valmennusjohdon vaihduttua uutta kautta lähdetään rakentamaan puhtaalta pöydältä.

– Puolivälieräpaikka jäi tosi pienestä kiinni, mutta enemmänkin oli kysymys siitä, mitä virheitä teimme koko kauden mittaan. Rutiinisuorittaminen ei ollut riittävällä tasolla, Alanen pohtii.

Hieno valinta Itä–Länteen

Petteri Alanen pyöritti Tahkon ulkopeliä niin tehokkaasti, että hänet valittiin Itä–Länsi-otteluun. Se tuli hänelle hieman yllättäen, vaikka vuosittaiseen arvo-otteluun pääseminen olikin ollut haaveena:

– Lännen lukkariksi oli monta hyvää vaihtoehtoa, joten tunsin itseni todella etuoikeutetuksi. Tuli siisti fiilis!

Hän arvioi pystyneensä kehittämään peliään tasaisesti joka osa-alueella, mikä on ollutkin hänen tavoitteensa.

– Ehkä eniten eteenpäin meni pelikäsitykseni; opin ymmärtämään peliä entistä paremmin. Totta kai lukkarilla on oltava fysiikka kunnossa, jotta kentällä pystyy tekemään taktisestikin oikeita ratkaisuja.

Sisäpelissä tällä kaudella pääasiassa kuutospelaajana lyöneen Petterin superpesisura alkoi kesällä 2020 Manse PP:ssä, josta hän siirtyi seuraavaksi kaudeksi Tahkoon. Ensimmäinen kausi jäi puolittaiseksi leikkausta vaatineen polvikierukkavamman takia.

– Edelleen polvi kipuilee, mutta pystyn pelaamaan, Petteri myöntää.

Hän opiskeli viime talvena Kuortaneella liikuntaneuvojatutkintoa, mutta tähyää nyt fysioterapian ja liikuntabiologian opintoihin.

”Emme vertaile toisiamme”

Myös Pyry Alaselta on leikattu polvesta kierukka mutta myös eturistiside, mikä on jarruttanut hänen kehittymistään. Häntä ei harmita, että pikkuveli ehti ensin Itä–Länteen.

Petteri Alanen kehittyi lukkarina jokaisella osa-alueella, vaikka Hyvinkään Tahkon kausi päättyikin jo puolivälieräkarsintaan. (Kuva: Hyvinkään Tahko)

– Emme ole ”Peetun” tai Konstan kanssa vertailleet toisiamme, vaan yhdessä treenaamalla tsempanneet, niin ikään lukkarin tontilla hääräävä Pyry miettii.

– Opin ensimmäisellä superpesiskaudellani eniten siitä pelityylistä, jota sarjataso vaatii, hän arvioi.

Ankkurit lähti nousijajoukkueena kauteen sarjapaikan säilyttäminen mielessään, joten päätavoite täyttyi.

– Olimme varmaan sarjan nuorin joukkue, jolla aloitimme kaksivuotisen projektin, Siihen haetaan nyt paria kokeneempaa vahvistusta.

– Alajärvi on peliympäristönä ihan erilainen kuin Tampereen seutu, koska pesis on siellä selvä ykköslaji. Koko kaupunki hengittää sen tahtiin, Pyry Alanen luonnehtii.

”Tämä ei käynyt mielessäkään”

Alasen veljekset ovat viettäneet kauden jälkeen paljon aikaa myös Kurussa. Pyry jatkaa fysioterapeuttiopintojaan Tampereella hieman tuonnempana, sillä syysjakso ehti alkaa kauden vielä oltua käynnissä.

– Ei todellakaan käynyt mielessäni poikasena hauskaa pitäessämme, että kaikki pääsisimme joskus Superiin. Vähitellen sen mahdollisuus alkoi kuitenkin realisoitua, ja onhan tämä hieno juttu! hän sanoo.

Petterin ja Pyryn äiti Sari Alanen (os. Kuusisto) on entinen pääsarjatason pesäpalloilija, joten lajinvalintaa ei tarvitse ihmetellä. Myös Petterin ja Pyryn sisko Pihla Alanen on pelannut pesistä.

– Paljon tulee edelleen vietettyä aikaa Pirkanmaalla mutta myös Pohjanmaalla, jossa tyttöystäväni asuu, Petteri Alanen kertoo.

Pyry syntyi helmikuussa 2001 ja Petteri maaliskuussa 2002. eli kopittelu alkoi kotipihalla. Aluksi pojat kävivät Ylöjärven Pallon pesiskoulun, mutta kun Ruoveden Pirkoilla oli enemmän poikapelaajia, he siirtyivät sinne.

Lehtola varmistunut ykkösvahtina

Vuoden 2001 lokakuussa syntynyt Konsta Lehtola, jonka koti löytyy kahden kilometrin päässä Alasilta, innostui lähtemään veljesten mukaan, eikä sitä ole tarvinnut katua. Lehtolakin myöntää, ettei osannut miettiäkään, että kaikkien tie veisi näin pitkälle.

Konsta Lehtola uurasti Hyvinkään Tahkon ykkösvahtina luotettavasti koko kauden. (Kuva: Hyvinkään Tahko)

– Kunhan palloteltiin, mutta hienoa on pelata ”Peetun” kanssa samassa joukkueessa ja sitten Pyryä vastaan!

Lehtola luonnehtii kauttaan tasapaksuksi, vaikka arvioikin menneensä eteenpäin päätyössään eli ulkopelissä, jossa hän on päässyt uransa aikana kokeilemaan useitakin eri tontteja.

– Olen saanut nyt olla jonkin aikaa samassa roolissa eli ykkösvahtina ja olen varmistunut siinä. Oletan jatkavani samalla paikalla ensi kaudellakin.

– Lyömään en juuri ole päässyt kahteen kauteen, mutta toivottavasti sitäkin saan jatkossa tehdä enemmän, Lehtola sanoo.

Kolmikon sisäpelitilastot ovat perin maltilliset. Lehtola löi runkosarjassa viisi ja pudotuspeleissä kaksi juoksua. Petteri Alasen vastaavat lukemat olivat 1+2, mutta hän kuitenkin toi 20+2 juoksua. Pyry Alasen lyödyt olivat 0+2 ja tuodut 11+11. Kumpikin Alanen onnistui kärkilyönneissään runkosarjassa hieman yli 55 prosentin teholla, joten kyllä heillä mailakin kädessä pysyy.

Myös Lehtola kertoo viihtyneensä Hyvinkäällä mainiosti.

– Arki rullaa pesäpalloilun lisäksi töissä urheiluvälineliikkeen osa-aikaisena myyjänä.