Nauti kesästä juuri nyt ja kiinnitä huomioita asioihin, jotka ovat unohtuneet

Muistan kun olin vielä kouluikäinen ja kesäloma läheni. Jo kevään mittaan mahanpohjassa alkoi hiljaa kutkutella jännä tunne, kun tiesi, että kohta koittaisi vapaus ja loputon kesä. Viimeisinä viikkoina kouluissa mieli oli siirtynyt jo lomalle. Keskittyminen koulutyöhön oli vaikeaa, kun ajatukset harhailivat jo uimarannoilla, kaikenlaisissa pihapeleissä kavereiden kanssa ja eritoten aamuissa, joita herätykset eivät häiritsisi.

Nykyisin kesäloman viettoni on tietysti toisenlaista. Kun työpaikallani oli jotenkin saatu sovussa sovittua kesälomista niin jokainen alkoi pikkuhiljaa kertoa lomasuunnitelmistaan.

Työkaverini kertoi: ”kun loma alkaa ja päästään taas mökille, niin alan siivota ja pestä ikkunoita. Avomieheni ottaa oluen ja käy tarkistamassa, että saunalla on kaikki kunnossa. Siihen menee tietysti aikaa. Perusteellisen tutkinnan ja muutamien oluiden jälkeen hän palaa mökkiin ja ottaa päiväunet. Itse hakkaan mattoja ja vahdin, etteivät mukulat huku. Seuraavana päivänä avomieheni veli tulee perheineen mökille ja jäävät yöksi, pariksikin. Ensimmäisen viikon jälkeen alan miettiä, että koskahan tämä ’loma’ loppuu.

Siirryin kahvikuppini kanssa hiukan kauemmaksi omia lomasuunnitelmiani kertomaan.

Omat lomapäiväni ja -iltani täyttyvät usein mukavasta tekemisestä. Pidän kuitenkin huolta, että nautin myös pitkistä ja rentouttavista yöunista ilman häiritseviä tekijöitä. Riittävä unensaanti on usein helpompi taata lomalla kuin työarjen aikana, joten hyödynnän tämän mahdollisuuden – mutta en ota tästäkään kuitenkaan stressiä.

Valoisista, lämpimistä kesäilloista ja -öistä kannattaa Suomessa nauttia koko sydämellä. Jo viime kesänä suunnittelin meneväni rannalle illaksi ja yöksi. Otan matkaan riippumaton, makuupussin ja riittävästi evästä.

Eipä tullut silloin toteutettua, vaan nytpä alkukesästä tuli. Kiinnitin riippumaton kahden puun väliin ja asetuin yöksi metsään lähelle rantaa. Kiinnitin huomioita asioihin, jotka olivat unohtuneet. Puissa kohisevaan tuuleen ja aallokkoon, joka ei tunnu tyyntyvän yöksi lainkaan. Ilmaan, joka tuoksui kostealta ja raikkaalta. Lintuihin, jotka herättävät huudollaan valkenevaan aamuun. Siihen tunteeseen, kun taivas ei enää olekaan musta vaan kirkkaan sininen.

Näissä hetkissä ei tee mieli kaivaa esiin kännykkää vaan pysähtyä paikoilleen. Nauttimaan luonnon monimuotoisuudesta. Luonto kukoistaa, aurinko lämmittää ja mieli lepää. Nautitaan nyt. Kesä on niin nopeasti ohi.

Lue Timo Jokisen aiempia kolumneja: