Kevät ja uusi aika on jälleen täällä – vuodenkierrossa on jotain hyvin turvallista

Kevät on täällä. Muuttolinnut ovat palanneet, hyvin pitkienkin matkojen takaa, ja koivut alkavat kohta tehdä silmujaan. Viimeisetkin talven aikana hukatut tavarat ovat löytyneet pihasta, kun lumet ovat nyt sulaneet. Uusi aika, kevät, on tässä.

Kevääseen liitetyt mielikuvat kytkeytyvät useimmiten kasvuun, heräämiseen, uusiin mahdollisuuksiin, rakastumiseen ja toivoon. Älä siis sinäkään päästä näitä päiviä valumaan hukkaan, vaan nauti siitä, mitä kaikkea kevät voikaan tarjota.

Keväällä linnut sirkuttavat, liihottavat ja kiihottavat toisiaan vielä kovempaan lauluun. Päivä päivältä aina vaan enemmän ja korkeammalta lämmittävä aurinko alkaa myös vauhdittaa monien eläinten kevättouhuja. Kukat kääntyvät valoa kohti ja puiden pienet vihreät lehdet alkavat väristä tuulenvireessä. Auringon valo auttaa luontoa heräämään.

Meillä jokaisella on vahvuuksia, joita kannattaa nyt kaivella esiin, käyttää, ylläpitää ja vahvistaa – varsinkin tämän voimia vieneen rankan koronatalven jälkeen. Voimme etsiä uusia mahdollisuuksia ja reittejä, jolloin voimme huomata ehkä jotain hienoa voimavaraa itsessämme.

On hienoa, että meillä on neljä vuodenaikaa, jotka ihanasti rytmittävät vuotta. Vuodenkierrossa on jotain hyvin turvallista. Vaikka maailma olisi mullinmallin, aika kulkee radallaan ja vuodenajat seuraavat toisiaan.

Miten itse muuten näet vuodenajat? Näetkö ne kellotaulussa? Kulkevatko ne myötä- vai vastapäivään? Vai näetkö vuoden kulun janana, joka alkaa ylhäältä ja päättyy alas.
Itse näen vuodenajat kellotaulussa, joka kulkee myötäpäivään. Kello 12 on itselleni joulukuu ja kello 6 kesäkuu.

Kysyin työkaveriltani alkutalvesta, että onko sinusta paras vuodenaika se, joka on nyt meneillään. Työkaverini vastasi: ”Kun tämä talven selkä on taittunut niin voin hyvällä mielellä sanoa, että kyllä kesä on mukava, mutta kevät on vielä mukavampi”.

Kevät, kesä ja syksy synnyttävät paljon laulun aiheita, talvi ei niinkään, paitsi tietysti joululauluja. Valolla on moneen suomalaiseen myönteinen vaikutus. Kun on energiaa, on voimia keskittyä myös omaan tunne-elämään. Kevään lämpö ja valo edustavat toivoa, jotakin hyvää. Ne herättävät mielialan, että parempaa kohti ollaan menossa.

Ja mikä sopisi hienommin täydentämään tunnetta kuin rakastuminen. Sitä tunnetta voisi kuvata vaikka näin: ”Toit sä rakkain mun päivääni kevään, linnunlaulu vain sielussain soi. Aamuun kanssasi käyn säteilevään, sydän meistä nyt vain unelmoi.”