Valtuutettujen mielipiteet ratikasta: vihreät ja keskusta

Tampereen raitiotien seudullisessa yleissuunnitelmassa varaudutaan raitiotiejärjestelmän laajentamiseen tulevaisuudessa. Yleissuunnitelma ei tähtää uusien raitiotieratojen välittömään toteuttamiseen. Yleissuunnitelman tilaajakuntien, Tampereen, Ylöjärven Pirkkalan ja Kangasalan on tavoite päättää raitiotien ratavarauksista ensi lokakuussa. Kysyimme Ylöjärven kaupunginvaltuutetuilta kannattavatko vai vastustavatko he ratikan rakentamista Tampereelta Ylöjärvelle. 51 valtuutetusta 47 kertoi mielipiteensä. Tässä osassa ääneen pääsevät vihreiden ja keskustan valtuutetut.

VIHREÄT

Minna Sorsa
– Kyllä kannatan. Ratikkapäätös linjaa sitä, että rakennamme tiiviisti Tampereen suuntaan. Linjauksesta hyötyvät kaikki kuntalaiset. Tulevaisuudessa liikkuminen nopeutuu ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on myös ympäristöteko.

Timo Halttula
– Kannatan ratikkaa, kun teknistaloudelliset ehdot täyttyvät. Ne edellyttävät muun muassa riittävän täyttäviä volyyminäkymiä eli asutusta ja asukasmäärän kasvua reitin vaikutuspiiriin. Kannatan myös hieman etukenoisuutta, koska joustava, viiveetön ja autoruuhkalle immuuni liikkumistapa kaupunkialueella kasvattaa kotikuntamme vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kaupunkialue laajenee ensisijaisesti ratikan vaikutuspiirissä. Keskusteluissa ja Ylöjärven Uutistenkin kirjoituksissa olisi hyvä käsittää, että kyseessä on pikaraitiotie eikä se ole vastaava kuin Helsingissä.

Jenni Kiiskinen
– Kannatan pikaratikkaa. Pikaratikka on nykytiedon valossa ja kaikki tiedossani olevat faktat huomioiden paras ratkaisu, mikäli sen reitillä on lähitulevaisuudessa odotusten ja suunnitelmien mukaisesti riittävästi asukkaita. Me tarvitsemme fossiilittoman, nopean ja esteettömän joukkoliikenneratkaisun, joka houkuttelee käyttämään joukkoliikennettä ja joka kattaa ihmisten päivittäisen arkikulkemisen tarpeen. Pikaratikka on myös liikenneruuhkille immuuni. Ratikan ohella kehitetään ja parannetaan kokoavia bussilinjoja ja liityntäpysäköintiä autoille ja pyörille.

Timo Toivonen
– Ylipäätään raideliikenteen tarvekartoitus pitäisi tehdä niin, että jo olemassa olevan infran eli nykyisen ratayhteyden aikajänne liikenteellisesti tulisi selvittää myös siltä osin, olisiko se mahdollista saada ilman suurempia infrahankkeita käyttöön. Olen raitiotiehankkeen kannalla siten, että päätös lukitsee maankäyttöä tarvekartoituksineen myös tälle mahdolliselle rakennettavalle yhteydelle ja näin päätettäessä paikallinen varaus pitää tulla näkyviin myös asemakaavaan. Mikäli tämä raitiotien tarvekartoitus menee päätöksentekoon hyväksyttävästi, tullee toteutus vasta 2030-luvulla. Kukaan ei tiedä, eikä osaa ennustaa, miten seutukunta kasvaa ja onko Ylöjärvellä riittävästi asukkaita silloin mahdollisen hankkeen reiteillä.

Outi Kytömäki
– Ylöjärvi tulee asutuksensa hajanaisuuden takia aina tarvitsemaan monipuolista joukkoliikennettä. Raideliikenteen suosiminen on tärkeää varsinkin sen vähäpäästöisyyden vuoksi: ilmastotavoitteiden saavuttaminen on muuten vaikeaa. Ajatuksena lähijuna miellyttää minua vielä ratikkaakin enemmän, koska sen reitti on ”valmiina”, samoin asema-alue Ylöjärven keskustassa. Junajärjestelyt saattavat meillä kuitenkin osoittautua hankaliksi pohjoisen pääradan vilkkauden ja uuden kiskoparin tarpeen takia – ja koska ratikka on nyt jo Tampereella hyvää vauhtia rakenteilla, se näyttäisi junaa realistisemmalta vaihtoehdolta.

Merja Lehtonen
– Kannatan ratikan rakentamista. Se edistää joukkoliikenteen kehittämistä ja sitä kautta asumisen tiivistymistä Tamperetta kohti. Ratikan myötä pysymme seudulla kilpailukykyisenä asukkaiden valitessa asuinkuntaansa, sillä nykyisin yhä useammat haluavat kulkea julkisilla kulkuneuvoilla.

Terhi Itvola
– Kyllä ratikalle. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa toisiaan tukevia sekä monipuolisia joukkoliikenneratkaisuja. Yksityisautoilulle on löydettävä aitoja kilpailijoita joukkoliikenteen vaihtoehdoista. Myös sijaintimme Tampereen pohjoispuolella edellyttää meiltä panostuksia liikenteeseen, jotta saamme Pirkanmaan talousalueen tuomat hyödyt käyttöömme.

Jussi Kytömäki
– Kannatan. Ratavaraus kannattaa tehdä. Voi olla, että uralla kulkeekin tulevaisuudessa joku ratikkaa muistuttava ajoneuvo, joka kykenee näppärästi siirtämään ihmisiä paikasta toiseen.

KESKUSTA

Minna Sarvijärvi
– Olen alusta asti ollut sitä mieltä, että seuturatikka ei ole meidän juttu. En kannata sitä missään muodossa. Ratikalle ei riitä käyttäjiä – riittääkö edes Tampereella? Sen sijaan kannatan lämpimästi henkilöjunien seisaketta nykyiselle puutavaran lastauspaikalle. Olisi hyvä, jos siinä seisahtuisivat vaikka intercity-tasoiset junat. Lähijunaliikenteelle ratakäytävä taitaa olla ahdas, kunnes saadaan lisäraiteita Seinäjoelle asti.

Riitta Koskinen
– Lähtökohtaisesti kannatan Ylöjärvellä lähijunaliikenteen kehittämistä ennemmin kuin ratikkaa, mutta tässä vaiheessa suhtaudun neutraalisti raitiotien yleissuunnitelmaan liittyviin päätöksiin. Ylöjärven suunnalla raitiotien toteutusedellytykset ovat nykytilassaan esimerkiksi Pirkkalan suuntaa vaatimattomammat. Raitiotie tarvitsee riittävän väestö- ja työpaikkamäärän, jotta sen toteuttaminen on kannattavaa. Pysäkkien ympärillä pitäisi olla linnuntietä 600 metrin etäisyydellä vähintään noin 2 500 asukasta ja linjan varrella noin 2 000 asukasta tai työpaikkaa. Minun on vaikea nähdä itseäni tekemässä Ylöjärvellä ehkä joskus 2030–2040 luvulla päätöksiä, jotka liittyvät raitiotien välittömään rakentamiseen, mutta en tahdo estää silloisten päättäjien työtä. Ylöjärvellä tarvittaisiin ratikkaa varten runsaasti nykyistä enemmän liityntäpysäköintitilaa, joka tulee myös hyvissä ajoin suunnitella.

Pekka Hietaniemi
– En kannata seuturaitiotien rakentamista Ylöjärvelle. Raitiotien rakentamis- ja käyttökustannukset Ylöjärven kaupungille ovat suhteettoman korkeat siitä mahdollisesti saatavaan hyötyyn nähden. Ratikka ei pysty palvelemaan kuin hyvin pientä osaa ylöjärveläisistä päivittäisessä liikkumisessa.

Risto Konttinen
– Luonnollisesti vastustan hanketta, jossa julkisilla varoilla rakennettaisiin täysin kannattamaton joukkoliikenneväline, joka palvelisi vain kourallista ylöjärveläisiä veronmaksajia. Hankkeesta hyötyisivät ainoastaan akuutisti raiteen vieressä asuvat sekä pieni joukko paikallisia yrityksiä. Ylöjärven kokoisen kaupungin väkimäärään suhteutettuna täytyy myös huomioida se, että järjettömien investointikustannusten (hanke tuplaisi Ylöjärven velkamäärän) lisäksi meidän väkimäärällä käyttökustannukset ovat muihin liikennemuotoihin nähden erittäin suuret. Tätä rahaa meillä ei ole nyt, saati tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja toimivat peruspalvelut on turvattava kaikille. Paikallisjuna ja uusi matkakeskus, jossa olisi kunnon liityntäparkit, palvelisi laajempaa joukkoa.

Markku Mäki-Ventelä
– Tällä hetkellä olen ehdottomasti ratikkaa vastaan. Varauksen sille voi kaavoituksessa jättää, mutta ratikan aika Ylöjärvelle pitäisi olla kaukana, jos koskaan… Syinä tähän ovat väestön vähyys ja raha. Väestön määrän pitäisi kasvaa huimasti, jotta ratikka olisi kannattava hyötyyn nähden. Ylöjärvellä ei ole myöskään taloudellisia mahdollisuuksia satsata kymmeniä miljoonia hankkeeseen. Kannatan lämpimästi bussiliikenteen sekä jo olemassa olevan radan hyödyntämistä ja kehittämistä ylöjärveläisten kulkemisen helpottamiseksi.

Teuvo Hakanen
– En ole puolesta, mutta en nyt tässä vaiheessa sitä täysin kielläkään. On selvää, että meidän pitää olla kehityksessä mukana, ettemme jää Etelä-Pirkanmaan varjoon. Mutta onko ratikka oikea konsti, siitä en ole varma. Se ei saa viedä meiltä euroja Tampereen suuntaan. Pitää tietää kokonaiskustannukset ennen kuin tästä voidaan tehdä päätöstä. Selvää on kuitenkin, että tarvitsemme tänne positiivista kehitystä.