Ylöjärvellä järjestetään tänä kesänä yhteensä viisi Prometheus- eli protu-leiriä. Valtakunnallisesti leireistä on tullut todella suosittuja ja tänä kesänä leireille ilmoittautuikin ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 1028. Nuoret sanovat, että protu-leireissä on erityisen hyvää se, että tärkeistä asioista keskustellaan syvällisesti.
Leiriohjaaja Elisa Hytönen (vas.) ja leiriläiset Kiisa Vilén, Leni Huhtamäki ja Alina Schroderus suunnittelivat yhteistä, kuvitteellista puoluetta, jonka ajamiin asoihin kuului esimerkiksi eläintensuojelu.
Antaverkan leiri- ja kurssikeskukseen on kerääntynyt 16 nuoren ja seitsemän ohjaajan porukka. Piirissä keskustellaan päivän aiemmasta ohjelmanumerosta, jossa leiriläisten tuli täyttää kaavakkeita. Leiriohjaaja Kirsikka Jokinen kysyy, millaisia tunteita kaavakkeiden täyttäminen herätti.
– Turhautumista. Oli ikävää kun toiset pääsivät läpi vain yhdellä lapulla ja toiset joutuivat täyttämään uusia ja taas uusia, nuoret vastaavat.
Jokinen kertoo, että tarkoituksena olikin herättää nuorissa sellaisia tosielämän epäarvoisuuden tunteita, joita ihmiset kokevat yhteiskunnassa painiskellessaan byrokratian kanssa.
Lisää itsevarmuutta
Prometheus-leirejä kutsutaan tavallisesti aikuistumisleireiksi, sillä leiriohjelman on tarkoituksena avartaa leiriläisten maailmankatsomusta. Leirit ovat myös uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia. Käsiteltäviin teemoihin kuuluvat esimerkiksi yhteiskunnalliset asiat ja ihmissuhteet, joita pohditaan pienellä porukalla.
Leirin ohjaajat näkevät, että juuri keskusteleminen on protu-leirien suola. Tähän mennessä Antaverkan leirillä on käsitelty nuorten kanssa esimerkiksi erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta.
– Täällä opitaan pohtimaan asioita uteliaasti keskustelemisen avulla. Keskusteleminen taas opettaa katsomaan asioita monelta eri kantilta, ohjaajat sanovat.
Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtaja Ansku Ahvenainen kertoo, että leirin tavoitteena on myös rohkaista nuoria kertomaan oma mielipiteensä uusistakin asioista.
– Itsenäistä ajattelua ja omana itsenään olemista korostetaan. Näin nuoret saavat lisää itsevarmuutta.
Toisille riparin korvaaja
Jyväskyläläinen Elli Leskelä sanoo tykkäävänsä protu-leirissä siitä, että tunnit eivät ole oppituntimaisia.Protu-leireille osallistuu pääosin kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisia, mutta leirejä järjestetään myös aikuisille.
Usein protu-leirien ja rippileirien luullaan kilpailevan toistensa kanssa, mutta todellisuudessa osa protuleiriläisistä on käynyt jo aiemmin rippikoulun.
– Noin joka kuudes leiriläisemme on käy sekä riparin että protu-leirin. Ne eivät siis sulje toisiaan pois, Ahvenainen sanoo.
Toisille protu-leiri on kuitenkin ikään kuin rippikoulun korvaaja, kuten tamperelaiselle Teresa Elorannalle.
– Osa kavereistani meni riparille, mutta minua se ei kiinnostanut. Vanhempani sanoivat, että ei sillä ole väliä mille leirille menen, sillä juhlat varmasti pidetään, hän toteaa.
Eloranta kertoo leirikavereittensa Elli Leskelän ja Anna Kokon kanssa, että protu-leirillä he ovat päässeet jakamaan omia mielipiteitään asioista ja ovat oppineet samalla katsomaan elämää muiden näkövinkkelistä.
– Täällä keskustellaan syvällisesti asioista, joista ei juuri koulussa puhuta.
Hienoa nähdä, että riparin käyminen ei enää ole mikään normi. Suurin osa suomalaisista, varsinkaan nuorista, ei ole uskovaisia, miksi siis käydä ripari? ”Perinne” ja ”rippilahjat” ovat tähän aika huonoja vastauksia.
Kirkosta eroaminen tulee todennäköisesti lisäämään Prometheus-leirien suosiota entisestään. Kun vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, eivät usein kuulu lapsetkaan, ja silloin etsitään vaihtoehtoja uskonnollisille leireille.