Ylöjärvelle rantautuu tiedekasvatusta

Yliopistotutkimukseen pohjaava tiedepedagogiikka tulee Ylöjärvellekin innostamaan ihmettelyyn. Ihmetellä kannattaa kotonakin.
tiedekasvatus, kasvatus, varhaiskasvatus, pedagogiikka, tiede, Hoksaus-tiedekerho

Hoksaus-tiedekerhoissa hyödynnetään draamallisuutta. Leikki on tuttu elementti, joka auttaa vieraan tiedeaiheen ääreen. Se myös virittää mielenkiinnon ja luo kontekstin, johon lapsi voi oppimansa liittää, jolloin asia ei jää liian yleisluontoiseksi. (Kuva: Liisa Lavonen)

Miten saippuakuplat oikein pysyvät koossa? Tarinahahmot Pii, Kelvin ja Esteri päättävät kysyä lapsilta. Ja niin vekarat alkavat tutkia. Kas, selitys on kuulemma pintajännitys. Mikäs se sellainen?

Täytetään vati vedellä, pannaan pinnalle pippurirouhetta ja kuullaan, että rouhetta kannattelee pintajännitys. Ja kun jännityksen rikkoo astianpesuaineella, rouheet ujuvat pohjaan.

Kun alle kouluikäisten Hoksaus-kerhoissa näin tarkataan saippuakuplia ja muita luonnontieteen ilmiöitä, lapset hämmästelevät innoissaan.

– Rekatio on ”vau, siistiä, mitä tapahtuu?”, Hoksaus-konseptin tutkija ja kehittäjä, tohtori Jenni Vartiainen myhäilee.

Tuetaan alttiutta

Kun testejä toistetaan, siirrytään osuviin havaintoihin ja parhaimmillaan ahaa-oivalluksiin.

Vaikka koko selitys ei kirkkaasti valkenisikaan, lapsi oppii kuitenkin sen, että on olemassa syy-seuraussuhteita. Hän oppii kysymään, havainnoimaan, päättelemään, kertomaan. Opitaan siis tutkimisen taitoja, tärkeitä pohjaoppeja.

– Tutkimusten mukaan niitä kannattaa opettaa jo ennen kouluikää. Silloin koulussa oppiminen on huomattavasti helpompaa.

Tiedekasvatus jo varhaislapsuudessa on osuvaa siksikin, että piltti on luonnostaan utelias – ihmettelevä, kyselevä, kokeileva – mutta iän myötä alttius vähenee. Oppimisen halua kannattaa tukea, jotta lapsi rohkaistuisi ja innostuisi siihen jatkossakin.

Tiedekasvatus kantaa muutenkin.

– Tulee ajatus ”minä osaan ja pystyn”. Se auttaa hyvinkin monella elämänalueella. Vahva itsetunto ja usko itseen ovat sitä, mitä jokaisen kasvattajan tulisi vaalia.

Kaikille mahdollista

Tämä tutkittu tiedekasvatus kantautuu nyt Ylöjärvellekin, sillä aiemmin vain pääkaupunkiseudulla toiminut mutta laajalti kiinnostusta herättänyt Hoksaus levittäytyy ympäri Suomea. Tilat järjestyvät yhteistyösopimuksella Touhula-päiväkodeista, joista yksi tarjoutui Ylöjärveltä.

Alkusyksystä alkaa erimittaisia kerhoja eri-ikäisille joko lapsi- tai perheryhmissä. Tiedetutkailu viriää täkäläis-Touhulan omaankin päiväkotiarkeen, sillä Hoksaus-väki myös kouluttaa kasvattajia arkiseen tiedepedagogiikkaan ja päiväkodissa oli moiseen innokas henkilöstö.

Kerhot ovat tyyriihköjä, joten joka perheen kukkarolle ne eivät käy. Markkinointi- ja myyntijohtaja Sari Hurme-Mehtälä myöntää tämän mutta selittää hintaa ammattitaitoisiin opettajiin, oppimateriaaleihin ja vakuutuksiin uppoavilla summilla sekä pienillä ryhmäko’oilla.

Hän kuitenkin huomauttaa olevan muitakin kalliita harrastuksia ja myöntää auliisti, että tiedeoppeja voi valaa ilman kerhoakin. Tähän on Hoksauksella huokea nettiohjelma, mutta ilmiöitä voi tutkailla ihan kotivoiminkin ja vaikka Googlen tai Hoksauksen somen avulla.

– Tärkeintä on, että tuetaan lapsen luontaista ihmettelyä. Tiedeasiat kannattaa ehdottomasti ottaa jokaisen lapsen kasvuun mukaan, hän sanoo, ja Vartiainen komppaa:

– Olen yrityksen osa mutta myös tutkija, joka haluaa sosiaalista vaikutusta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?