Käsityön keinoin ilmaistu taide aktivoi tunteet. Yhteisötaideteoksessa opiskelijat kirjoivat kankaalle tärkeitä sanoja.
Milloin sinä kirjoitit viimeksi kirjeen? Siis käsin. Liimasit kuoren kiinni ja merkin päälle.
Veikkaan, että aika moni joutuu vähän pinnistelemään muistaakseen. Niin myös Meri Westlin.
− En tosiaan muista, milloin viimeksi lähetin kirjeen, Westlin myöntää.
Mutta kirjeiden ja viestien tärkeyttä hän on pohtinut talven mittaan. Westlin vetää työväenopiston käsityötaiteen jatkokurssia, ja kurssilaiset ovat juuri saaneet valmiiksi yhteisötaideteoksen nimeltä Kirje. Teos on esillä Ylöjärven kirjasto Leijassa.
− Toivomme, että teos inspiroi ihmisiä kirjoittamaan. Käsin kirjoitettu kirje on nykyään todellinen aarre – miten mahtavaa on saada sellainen. Itse aion lähiaikoina kirjoittaa sisarelleni Joensuuhun, Westlin lupaa.
Käsityötaiteen jatkokurssi räätälöitiin opiskelijoille, joilla on jo takanaan kuuden vuoden perusopinnot käsityötaiteessa. Tällä kertaa painottui yhdyssanan jälkimmäinen puolisko.
− Opiskelijat osaavat jo paljon tekniikoita. Nyt ajateltiin tekemistä taidelähtöisesti ja nostettiin sisältö keskiöön.
Kukin opiskelija kirjoi valitsemansa viestin valkoiselle vohvelikankaalle. Näkökulmia kehkeytyi niin monta kuin oli opiskelijoita. Yksi kirjoi tutkimusten jälkeen saamansa kirjeen: ”Sinulla ei ole todettu rintasyöpää.” Toinen visualisoi Minna Canthin tekstiä. Kolmas kirjoi Wikipedian määritelmän kirjeelle. Kankaalle piirtyi myös muun muassa runoja ja laulun sanoja. Lopulta teokset koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi.
Viimeisimmät kommentit