Kurun Yhtenäiskoulun eläkkeelle jäävä rehtori Anja Elomaa loi arvostuksensa avoimella ja keskustelevalla työtavallaan

Koulun on oltava oikeudenmukainen

Yksi aikakausi Kurun Yhtenäiskoulussa päättyy helmikuun alussa, kun koulun rehtori Anja Elomaa jää virallisesti eläkkeelle.
Tosiasiassa Elomaa jätti lähes 32 vuotta työmaanaan toimineelle koululle hyvästit jo marraskuun viimeisenä keskiviikkona ja teki sen haikein, mutta myönteisin mielin.
– Tippa tulee silmään vieläkin, kun availee kolmosluokkalaisten minulle läksiäislahjaksi tekemiä viestirasioita, Anja Elomaa herkistyy.

– Tippa tulee silmään vieläkin, kun availee kolmosluokkalaisten minulle läksiäislahjaksi tekemiä viestirasioita, Anja Elomaa herkistyy.

– Kyynel tuli silmäkulmaan, kun sain syliini yhdeksäsluokkalaisilta nelisenkymmentä ruusua ja kolmosluokkalaisten askartelemat tulitikkurasiat, joiden sisältä löytyi  lasten hellyttäviä viestejä, Elomaa tunnustaa.
Hän näyttää lappusia, joista välittyy nopeasti se, että oppilaat kunnioittivat ja rakastivat rehtoriaan, joka värikkäänä persoonana muovasi koulun ilmapiiriä ja työskentelytapoja omanlaisikseen.
– Jos koulussa tuli jokin konflikti, soitin asianosaisen oppilaan kotiin ja pyysin häntä kertomaan isälleen tai äidilleen, mitä oli tullut tehdyksi. Sitten vielä juteltiin oppilaan kanssa asia lopullisesti selväksi.
– Välit vanhempiin säilyivät hyvinä, sillä kaikki tiesivät, että Anja on tällainen: aika voimakas persoona, jolta tulee lennokasta tekstiä, Elomaa naurahtaa.
Hän muistelee, miten kaikki oppilaat nousivat ysiluokkalaisten toivomuksesta seisomaan hänen saavuttuaan läksiäisjuhlaansa, ja millaisin sanoin oppilaskunnan puheenjohtaja kiitti häntä:
– Hän kuvaili, millaisella panoksella olin vaikuttanut siihen, että kiusaaminen koulussamme olisi mahdollisimman vähäistä. Se liikutti minua kovasti.
– Oikeudenmukaisuus on koulussa erittäin tärkeää, mutta valitettavasti nuoren on vaikea päästä irti roolistaan, jonka hän on omaksunut jo lapsena, Elomaa pohtii.

Ensin koneinsinööriksi

Läheltä piti, ettei tamperelaisesta Anja Elomaasta olisi tullut laisinkaan opettajaa. Hän valmistui kotikaupunkinsa teknillisestä opistosta koneensuunnitteluinsinööriksi vuonna 1977.
Silloin kuvaan oli jo astunut naisen aviomies Tapani Elomaa, Tampereen Kovakivi Oy:n silloisen toimitusjohtajan Antti Elomaan poika. Koska oli selvää, että Tapani jatkaisi isänsä työtä, Anjan tulevaisuuden suunnitelmat muuttuivat.
– Tiesin, etten pystyisi tekemään teollisuuden alalla omaa uraani yrittäjän vaimona. Tarvitsin lyhyemmät työpäivät kuin yrittäjällä on, ja niin aloitin Tampereen yliopistossa matematiikan, fysiikan ja kemian opinnot jo viimeisenä tekun-syksynäni, Elomaa kertoo.
Hän valmistui matemaattisten aineiden opettajaksi vuonna 1981 ja otti Kurun yläasteen lehtorin viran vastaan alkuvuodesta 1983. Sillä välin Elomaille oli syntynyt esikoispoika Antti.
Perhe kasvoi myös kahdella tyttärellä – vuonna 1984 Leenalla ja 1989 Lauralla. Sen jälkeen avautui jälleen uusi tehtävä:
– Rehtori Seppo Kimiläinen jäi täysin yllättäen eläkkeelle kesällä 1990, ja niin aloitin rehtorina 1. elokuuta vuonna 1990.
Anja Elomaa nautti rehtorinakin nimenomaan opettamisesta –  eniten matematiikan salojen avaamisesta kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille.
– Olen koettanut tehdä matikasta mukavan oppiaineen. Ensin opetin kulloisenkin tunnin aiheen liitutaululla – en käyttänyt videotykkejä – ja sitten keskusteltiin.
– Keskusteluissa liikuttiin paljon muissakin asioissa, ja nautin suunnattomasti saadessani vängätä nuorten kanssa. Nauroimme paljon, ja olen kuullut nuorten sanoneen, että Elomaalla on hyvät vitsit!
– Sanoin nuorille, että sen kuin heittävät matikankirjan välillä seinään, sillä niin minäkin aikoinani tein, Anja kertoo.

Sivistystoimi teetti lisätöitä

– Ylöjärvi on kurulaisille nuorille tärkeä välietappi kohti entistä suurempaa maailmaa, sillä aika moni heistä joutuu valitettavasti muuttamaan täältä pois, Anja Elomaa miettii.

– Ylöjärvi on kurulaisille nuorille tärkeä välietappi kohti entistä suurempaa maailmaa, sillä aika moni heistä joutuu valitettavasti muuttamaan täältä pois, Anja Elomaa miettii.

Rehtorin työn ohessa Anja Elomaa hoiti vuodesta 1997 saakka myös Kurun kunnan sivistystoimenjohtajan tehtäviä ja pyrki tekemään sen työmaallaan koulupäivien jälkeen, mikäli suinkin oli mahdollista.
– Olin itseni esimies. Se teetti minulla paljon lisätöitä, koska esimerkiksi oppilaskuljetusten suunnittelu oman koulumme lisäksi viidelle kyläkoululle oli suuri juttu.
– Tein kaikki raamitustyöt ja valmistelut sivistyslautakunnalle muun muassa opettajavalinnoissa.
Ototyö loppui Kurun liityttyä Ylöjärveen 2009, mutta kuuluihan rehtorina työskentelyyn paljon muuta kuin opettamista.
– Minulla oli apunani entinen oppilaani, koulusihteeri Minna Mäkelä, johon pystyin luottamaan täysin. Minun ei tarvinnut tsekata asioita Minnan jäljiltä, koska hän ei tehnyt virheitä! Elomaa kehuu.
Hänen johtamansa koulun nimi muuttui ensin Keihäslahden kouluksi ja viime keväänä vilkkaan keskustelun saattelemana Kurun Yhtenäiskouluksi.
Olipa nimi mikä hyvänsä, Anja Elomaan mukaan yhtenäiskoulu on hyvä ja toimiva malli muutenkin kuin taloudellisessa mielessä.
– Siinä ei tule nivelvaiheita, koska lapset oppivat tuntemaan toisensa jo päiväkodissa. Se auttaa ryhmäytymistä ja jokaisen hyväksytyksi tulemista, Elomaa perustelee.
– Totta kai siitä tulee myös säästöjä, sillä monella opettajalla on kyky työskennellä sekä luokan- että aineopettajana.
Elomaan seuraaja rehtorina on Merja Lehtonen, jonka kanssa Elomaa työskenteli koko marraskuun.
– Iloitsen siitä, että koulumme sai uutta voimaa, sillä jokainen yhteisö kaipaa välillä tuuletusta – ei kuitenkaan uudistuksia vain uudistusten vuoksi.
– Henkilökunta kuulemma arvosti aikani avointa, keskustelevaa ja jopa väittelevää työskentelykulttuuria, jonka toivon jatkuvan, Anja viestittää.

Kurulainen identiteetti on vahva

Paljasjalkaisena tamperelaisena Anja Elomaa on pannut merkille, että kurulaisilla on hyvin vahva identiteetti, jota ei saa hinkkaamallakaan pois.
– Kurulaiset ovat aina vähän oppositiossa esimerkiksi virkamiehiin nähden – sellaisia Havukka-ahon ajattelijoita, joita ei saa hömpötettyä.
Elomaan mukaan Kurussa oppilas kasvatetaan niin, että hän olisi valmis siirtymään aiempaa isompiin ympyröihin, esimerkiksi Valoon, jonne menee paljon kurulaisia toisen asteen opintoihin.
– Tavoitteena on, että nuori katsoo kurulaisilta juuriltaan maailmaa avarasti. Monen on lähdettävä Kurusta muualle opiskelu- ja työpaikan perään.
– Ylöjärvi on hirveän hyvä välietappi esimerkiksi Tampereelle suunnattaessa, Elomaa arvioi.
Itse hän tuntee olevansa puoliksi kurulainen ja puoliksi tamperelainen. Anja ja Tapani myivät omakotitalonsa Kurun kirkonkylästä pojalleen Antille, mutta rakensivat pari vuotta sitten vapaa-ajan asunnon Parkkuuseen, Näsijärven rantamaisemiin.
– Vietämme täällä aikaa paljon. Emme liiku vesillä kovin paljoa, mutta olemme todella kovia saunomaan.
– Pidän siitä, että meillä on kaksi täysin erilaista kotia: kaupunkikoti Tampereella Pikku Kakkosen puiston kupeessa ja sitten tämä, Anja huokaisee katsoen Näsijärven talviselle ulapalle.

Ei tiukkoja suunnitelmia

Eläkkeelle lähtevältä on tapana kysyä tulevaisuuden suunnitelmista. Anja Elomaallakin niitä on, muttei kuitenkaan mitään maata mullistavaa listaa asioista, jotka pitäisi tehdä.
– Ensin aion vuoden vain katsella, mutta nauttia myös sosiaalisesta elämästä, ruoanlaitosta sekä kulttuuritarjonnasta saamillani lahjakorteilla.
Ikänsä puolesta Anja olisi voinut vielä jatkaakin työssä, sillä hän täyttää ensi vuonna 60. Taannoiset kokemukset rohkaisivat kuitenkin tällaiseen ratkaisuun.
– Sekä Tapani että minä olemme sairastaneet vastikään syövän. Se pysäytti, ja vaikka tykkäsinkin työstäni hirveästi, halusin elää vielä muutakin elämää, Elomaa sanoo.
Perhe on Elomaille hyvin tärkeä ja sen sisäinen yhteys tiivis. Tampereen Kovakiven toimitusjohtajaksi isänsä jälkeen siirtyneellä Antilla on kaksi lasta, joten pikkuväkeäkin Anja ja Tapani saavat usein vieraaksi.
Myös Leena asuu Tampereella, mutta Laura on turkulaistunut. Opettajuuskin saattaa tässä perheessä jatkua, sillä Leena valmistuu teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi ja saa opettajan kelpoisuuden.
Koko porukka kokoontui jouluksi Parkkuuseen, jossa Tapani Elomaan perheellä on lomapaikka. Sen  maa-alueen Tapanin vaari Ilmari osti vuonna 1931 tarvekiven louhintaa varten.
– Kivimiehen ”humppahuone” eli kesäkeittiökin on rakennettu yhden suuren kiven päälle, Anja  Enäyttää.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?