Hotelli Viru on vuosikymmenien aikana noussut instituution asemaan. Jo sen rakentamiseen liittyy valtavasti kiehtovia tarinoita. Taru Mäkelän ja Johanna Onnismaan ohjaama dokumentti kertoo niistä muutaman.
Ainut oma muistoni hotelli Virusta on abiristeilyltä lähes 20 vuoden takaa. Lojuimme väsyneinä hotellin aulan sohvilla odottamassa laivan lähtöä. Emme majoittuneet Virussa, mutta se oli silti päästävä näkemään. Viru oli käsite.
Aika laimea muisto. Mutta miten värikkäitä muistoja Virusta onkaan sitä rakentaneilla ja siellä työskennelleillä ihmisillä. Elokuva Viru – tarinoita hotellista vie aikamatkalle maailmaan, jossa lautasilla on korvat, valuuttabaari on kovaa valuuttaa ja ministeri purnaa varieteen lakkauttamisesta.
Kolmen ärrän suomalaiset
Suomalaiset rakennusmiehet olivat ensimmäisiä länsimaisia, jotka oleskelivat suljetussa Neuvosto-Virossa. Heidän työtapojaan ihmeteltiin: valmistuihan hotelli kolmessa vuodessa, kun vastaavat urakat neuvostomaissa tapasivat kestää lähemmäs kymmenen vuotta.
Toisaalta suomalaisten raksamiesten naureskeltiin ryyppäävän, rakastavan ja rakentavan. Tässä tärkeysjärjestyksessä. Moni suomalaismies löysi virolaisen vaimon. Elokuvassa omien vanhempiensa tapaamisesta kertoo kirjailija Sofi Oksanen.
Valkoinen 70-metrinen rakennus erottui tummasävyisestä kaupungista. Se oli haluttu työpaikka. Virussa työntekijät saivat jopa koulutusta hotellialalle: se oli neuvostomaissa ainutlaatuista.
Tyhjentämätön aihe
Elokuva ei kerro pelkästään yhdestä rakennuksesta. Hotellin kautta nähdään siivu Viron historiaa. Neuvostovallan aikana ikkunoita ulkomaailmaan olivat Kekkosen ja shaahi Reza Pahlavin valtiovierailut. Viru-aukion nimi on vaihdellut vuosien varrella Keskusaukiosta Stalininaukioksi, Venäläisestä torista Adolf Hitlerin kaduksi.
Ohjaaja Taru Mäkelä on kuvaillut Virua tarinoiden kehdoksi, lähes myyttiseksi kertomuksia pulppuavaksi lähteeksi. Idean elokuvaan hänelle antoi Sakari Nupposen kirja Aikamatka hotelli Viruun.
− Elokuvaa tehdessämme huomasimme, että aihe on tyhjentymätön. Viru-hotelli on käsite, joka laukaisee jokaisessa kuulijassa välittömän assosiaatioketjun omakohtaisia kokemuksia, käsityksiä sekä kuultuja tarinoita, Taru Mäkelä on sanonut.
Elokuva on tehty yhteistyössä virolaisen tuotantoyhtiön kanssa, ja siitä valmistuu kevään 2013 aikana myös toinen, virolaisen näkökulman mukainen versio. Virolainen ohjaaja on Margit Kilumets.
Kommentointi on suljettu.