Vuodet ovat hujahtaneet, ja viljakkalalainen teatteriyhdistys Wimma on ehtinyt kymmenen vuoden ikään. Vuosien aikana on vaalittu laatua, opittu uutta ja ennen kaikkea naurettu.
Puheenjohtaja Minna Sinisalon pitää ihan pysähtyä miettimään ja lunttaamaan. Katse on aina niin kovasti eteenpäin ja aika on kulunut niin vikkelään, ettei mennyt vuosikymmen piirry heti kuin filminauhaksi.
Mutta mietintäpaussin myötä mieleen alkaa kuplia yhtä jos toista.
Muistuu kommelluksia – pääosanäyttelijää vielä kenraalissa repliikit kourassa, kuiskaajaa sateenvarjon alla kyyhöttämässä. Mutta muistuu myös huikeita onnistumisia – kuten kesänäytelmän viimeinen esitys, joka keräsi yleisöä niin paljon, että lennossa päätettiin vetää paikkaa vaille jääneille heti perään uusintanäytös.
Muistuu vakavaa talvinäytelmää, kepeää kesäteatteria. Muistuu kasvojen vaihtumista mutta ydinryhmän pysymistä hyvin samana.
– Päällimmäisenä mieleen tulee kaiken ylitse pulppuava ilo ja yhteenkuuluvuus. Vaikka välillä olemme ihan poikki, naurua on!
Josko kerho aikuisillekin?
Idea Wimmasta ei syntynyt yhtäkkiä tyhjästä vaan pikemmin kehkeytyi hiljalleen idulle.
– Vuodesta 2000 Viljakkalassa oli tehty kesäteatteria. Se ei ollut järjestäytynyttä, vaan ryhmä ihmisiä teki näytelmiä yhteistyössä Haverin paikallisyhdistyksen kanssa, Sinisalo taustoittaa.
Kylällä oli myös toiminut jo kymmenen vuoden ajan Nuorisonäyttis, ja sen ensimmäiset kasvatit alkoivat tulla oppipolkunsa päähän ja kaipasivat jatkoa.
– Työryhmä rupesi miettimään, että perustettaisiin yhdistys, joka tuottaisi aikuisten teatteria.
Samalla Nuorisonäyttis tuli tiiviiseen symbioosiin Wimman kupeelle, sillä työryhmissä oli samoja kasvoja. Nuorisonäyttis pysyi kunnallisrahoitteisena taideopetuksena, mutta Wimmalle sukeutui käytännön järjestelijän rooli.
– Kasvatamme tulevia aikuisnäyttelijöitä. Ja wimmalaiset ja nuorisonäyttisläiset toimivat toisilleen tsemppareina esimerkiksi katsomalla toistensa esityksiä.
Vuosien mittaan Wimma kasvoi ja kehittyi. Opittiin pyörittämään palettia yhä sujuvammin ja kehittämään puitteita aina lipunmyynnistä ja kahvilinjastoista lähtien.
– Alkuun homma oli pitkälti käsityötä ja puuhastelua. Nyt se on hyvin lähellä ammattimaista toimintaa.
Itse näytelmistä kuitenkin hamuttiin ja tehtiin heti alusta saakka laadukkaita.
– Olemme aina korostaneet, että harrastajateatteri on eri asia kuin harrastelijateatteri, Sinisalo sanoo, joskin toteaa, että toki näytelmienkin saralla on koko ajan tultu paremmiksi.
– On tullut rutiinia. Turha hapuilu on jäänyt pois.
Pienessä paikassa isoja asioita
Teatteriyhdistys on antanut jäsenilleen rutkasti tyydytystä. On pidetty hauskaa niin näytelmien parissa kuin vaikka illanvietoissa. On tultu läheisiksi, kun on oltu tiiviisti yhdessä – vaikkapa ahtaassa hikisessä pukukopissa.
– Kun on roolissa, saa olla joku ihan muu kuin itse. Saa tiputtaa kaikki omat velvoitteet. Saa elää hetken roolihahmon elämää, eikä tarvitse miettiä, mitä muut siitä ajattelevat. Se on tosi vapauttavaa, Sinisalo riemuitsee ja ynnää teatterin myös purkaneen stressiä.
– Aina esityksen jälkeen on hyvä fiilis. Teatterista saa hirveästi virtaa.
Eväitä elämäänkin on kertynyt.
– Näytteleminen tuo itsevarmuutta, esiintymiskokemusta ja itsetuntemusta. Teatterissa oppii myös kokonaisuuksien hallintaa. Nämä ovat työelämässäkin hyviä taitoja.
Viljakkalalle taas Wimma on luonut kuhinaa: läheltä urkenevia kulttuurielämyksiä ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Vireä kesäteatteri on myös antanut kylästä eloisan kuvan ulospäin.
– Vaikka tämä on pieni paikka, täällä tehdään isoja asioita.
Tauko ponnauttaa tulevaan
Juhlavuosi on kuitenkin ollut hiljainen. Wimmalta ei ole tullut yhtään aikuisesitystä.
– Tauko on antanut tilaa ideoimiselle. Välitilinpäätös on hyvä sana. Vähän katsotaan, mitä on tehty ja mitä kannattaa tehdä jatkossa.
Merkkipaalun juhlintakin vierähti vain omassa piirissä murhamysteeriroolileikin merkeissä. Haluttiin kiittää työryhmää, joka ei saa huhkinnastaan korvausta.
– Juhlitaan yleisön kanssa sitten Mooses Viinasella! Sinisalo nauraa viitaten ensi kesän odotettuun komediakappaleeseen.
Viinanen onkin Wimman seuraava tähtäin, ja tauon ansiosta into on paisunut ylimmilleen.
– Koskaan emme ole aloittaneet näin aikaisin. Kaikilla on hinku ”joko, joko, joko”.
Myös pitkän ajan suunnitelmia on maalailtu.
– Nimi Wimma kuvaa sitä hyvin. Työryhmään on aina löydetty ihmisiä, joilla on sama vimma.
