Ylöjärveläisabi pokkasi ykkössijan ja 2 000 euroa valtakunnallisessa ruotsin kielen kirjoituskilpailussa. Kisakieli on voittajan korvaan hauska ja helppo.
Kun abiturientti Ruth Kotilainen istui tammikuussa naputtelemassa kilpailukirjoitelmaa ruotsiksi, hän ei odottanut voittoa.
– En todellakaan. Ehkä vähän mielessä kävi, miten sijoittuisin, mutta ennemmin keskityin siihen, että saisin monipuolisen sisällön. Kun olin luvannut osallistua, ajattelin: ”Hoidetaan tämä nyt kunnolla.”
Kun lukulomalla puhelin sitten pirahti ja kantoi tiedon ykkössijasta, hämmennys oli suuri.
– En meinannut uskoa, mitä toisessa päässä sanottiin. Täytyy myöntää, että olin vähän järkyttynyt aluksi: rupesin miettimään, menivätkö suunnitelmat uusiksi, hän viittaa voiton tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin.
– Hetken aikaa meni, etten ollut todellisuudessa kiinni, mutta pikkuhiljaa piti palata lukemaan kokeisiin.
Rohkeasti ruotsia
Kirjoitushetkellä mielen täyttivät siis tekstin sisältö ja rakenne. Suunnittelu haukkasi karhunosan ajasta; itse kirjoittaminen oli sangen pieni siivu.
Hyppyä kielirajojen yli ja opiskelua ruotsiksi koskenut aihe taipui Kotilaisen hyppysissä ruotsinkielisen koulutuksen ja sen hyötyjen puinniksi.
– Välillä oli tietenkin vähän synnytystuskia, mutta jäi tunne, että onnistuin.
Svenska kulturfondenin ja Suomen ruotsinopettajat ry:n järjestämän kilpailun tarkoitus on innostaa suomenkielisiä abeja ilmaisemaan ajatuksia ruotsiksi. Toisen kotimaisen käyttely luonnistuikin Kotilaiselta.
– Jollain eri tavallahan sanoisin asiat suomeksi, mutta varmaankin tekstini oli ymmärrettävää, vaikkei se ollutkaan mitään sivistyskieltä.
Neidon kieli kääntyilee muutoinkin varsin notkeasti ja uskaliaasti ruotsiksi. Esimerkiksi kisan ruotsinkielinen palkinnonjako tai tetpäivän jutustelu ruotsintaitoisen vanhuksen kanssa ei pannut tyttöä solmuun.
Osaamista ja uskallusta valoi eritoten Ylöjärven lukion ja pietarsaarelaisen ruotsinkielisen lukion yhteistyö, jossa opiskelijat olivat ensin kirjeenvaihdossa ja tapasivat sitten vuorovierailuin.
– Kieltä osaa periaatteessa oppitunneilla ja kokeissa, mutta yhteistyö auttoi siinä, että uskaltaa avata suunsa. Sai rohkeutta.
Hauska ja helppo kieli
Ruotsi maittaa kieltä seiskaluokalta asti lukeneelle Kotilaiselle. Hän on myös aina pärjännyt siinä; yo-kirjoituksissakin siitä tuli laudatur.
– Ruotsi on helpompaa kuin muut opiskelemani kielet englanti ja saksa.
Mielenkiinto on saanut tukea myös kieli-intoisesta perheestä.
– Kotona hassuttelemme puhumalla ruotsinruotsia. Yritämme oikein liioitella ja nauramme päälle.
Myös äidin kanssa tehdyt reissut Tukholmaan virittivät kenties jotain.
– Menee ehkä keittiöpsykologian puolelle, mutta matkoilta jäi varmaan positiivinen fiilis Ruotsista ja sen kielestä.
Ruotsin ystävä ei oikein ymmärrä kielen iänikuista parjaamista vain parjauksen vuoksi. Esimerkiksi itäsuomalaisten perustellut halut suosia venäjää hän sen sijaan käsittää. Itse hän näkee ruotsin kielellä etuja vaikkapa muiden kielten opiskeluun.
– Minusta se on hauska kieli. Nuottikin on niin kiva, että eihän siitä voi olla vihainen! Lisäksi suvussamme on suomenruotsalaisia ja ruotsalaisia avioliittojen kautta, joten olen nähnyt heidän kulttuuriaan läheltä. Minun ei tarvitse miettiä: ”Keitä nuo nyt ovat?”
Kahiseva järkevään käyttöön
Voitto tuntuu Kotilaisesta hienolta. Hän kokee sen palkinnoksi kielen opiskelun eteen näkemästään vaivasta.
Mutta oli palkkiona vähän muutakin: tämänvuotisten 145 osanottajan joukosta ykköspallille yltänyt sai 2 000 euroa.
– Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että yhdestä kirjoitelmasta voi saada semmoisen summan rahaa, hän äimistelee yhä vienosti hymyillen.
Voittaja tuumaa, että iso palkinto saa kilpailun tuntumaan vakavalta ja viralliselta. Siksi se ehkä motivoi ottamaan osaa kiireisen koulunkäynnin keskellä, vaikka voitto ei varsinaisesti olisikaan kiikarissa.
Vielä hän ei ole lyönyt lukkoon rahojen kohdetta.
– Lähinnä olen ajatellut säästää ne opiskelua varten. Olen myös miettinyt matkaa Ruotsiin. Yritän käyttää rahan fiksusti.
Oppietu jäi, kielisuunnitelmat eivät
Lisäksi palkinto tarjosi etuja opiskeluhakuun muutamaan ruotsinkieliseen korkeakouluun.
– Mietin niihin hakemista ihan vakavasti, mutta päätin sitten, etten hae.
Abi päätyi välivuoteen, jotta voisi vielä puntaroida suuntaansa ja levähtää. Sen verran nuorella naisella on jo vainua, että hän uskoo valitsevansa ihmisläheisen alan.
– Kielet ja hoitoala kiinnostavat. Niitä olen eniten miettinyt.
Ruotsi ei jääne lukion penkille.
– Minulla on ollut sellainenkin haave, että opiskelisin ruotsiksi, vaikka sairaanhoitajaksi. Ja vaikken opiskelisi ruotsiksi, voisin muuttaa ruotsinkieliselle alueelle tai Pohjoismaihin. Olisi kiva nähdä maailmaa vähän Ylöjärvenkin ulkopuolella, vaikka tämä kiva paikka onkin.
