Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Ylöjärveläisen kalastuksenvalvojan Jouko Terosen mielestä uudistussuunnitelmat eivät vaikuta kovin mielekkäiltä.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kalastuslain uudistuksen tavoitteena on taata Suomeen elinvoimaiset kalakannat edistämällä kalojen luonnonvaraista lisääntymistä.
Karhen seudun kalastusseurassa toimiva Jouko Teronen ymmärtää tavoitteen, mutta ei sitä, millä keinoin tavoitteeseen yritetään päästä.
– En todellakaan pidä uudistuksesta oikein missään mielessä, Teronen linjaa.
Yksi iso maksu
Lakiuudistuksella pyritään muun muassa yksinkertaistamaan kalastuslupajärjestelmää, vahvistamaan alueellista osallistumista sekä selkiyttämään eri toimijoiden roolia.
Lakiluonnoksessa kalastuksen säätelykeinoiksi ehdotetaan muun muassa sitä, että kaloille asetettaisiin ylin pyyntimitta. Lisäksi laissa haluttaisiin kieltää muiden kuin kaupallisten kalastajien saaliin myynti.
Kalastuksen säätely perustuisi alueellisiin ja valtakunnallisiin hoitosuunnitelmiin. Säätelyä toteutettaisiin asetuksilla sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintopäätöksillä.
Eniten keskustelua on aiheuttanut suunniteltu kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun yhdistäminen kalastonhoitomaksuksi. Sen maksaisivat kaikki täysi-ikäiset kalastajat, jotka harjoittavat muuta kuin ongintaa ja pilkintää.
Suunnitelmien mukaan kalastonhoitomaksun suuruus olisi 35 euroa vuodessa tai 10 euroa viikossa tai viisi euroa vuorokaudessa.
Maksu oikeuttaisi kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa. Kelaonginta ja silakkalitkalla kalastaminen muuttuisivat maksuttomiksi yleiskalastusoikeuksiksi.
Kalastonhoitomaksu olisi pakollinen kaikille 18 vuotta täyttäneille kalastuksen harrastajille lukuun ottamatta onkijoita ja pilkkijöitä.
Jouko Terosen mukaan ongelma on se, että kalastonhoitomaksun joutuisivat maksamaan myös ne, jotka eivät harrasta viehekalastusta.
– Suurin osa kalastajista on sellaisia, jotka haluavat uittaa katiskaa tai yhtä verkkoa mökkirannassa. He ostavat paikallisia kalastuslupia, eivätkä taatusti haluaisi maksaa mitään valtakunnallista viehekalastusmaksua. Monella mökillä ainoa viehekalastaja on lapsenlapsi, jonka ongen siima on sotkussa, Teronen havainnollistaa.
Myös eläkeläiset maksavat
Jouko Teronen muistuttaa, että valtaosa kalastuksen harrastajista käy kalassa kerran tai kahdesti vuodessa. Tällaisia ihmisiä on lähes miljoona.
– Olin Karhen markkinoilla myymässä kalastuslupia ja moni osti sellaisen ihan kannatuksen vuoksi. Kalastusseurat tekevät monen mökkiläisen kannalta hyviä asioita, kuten niittävät järvien lahdista kaislikkoa. Jatkossa tällaiset maksut jäävät saamatta, jos kalastusmaksu nousee suureksi, kuten suunnitelmissa on.
Terosen mielestä kalastuslain uudistusta tehtäessä on menty isojen järvien ehdoilla.
– Monet kalastusseurat ovat tehneet vuokrasopimuksia pienten vesialueiden omistajien kanssa. Sillä tavalla pienet järvet ovat pysyneet kohtalaisessa kunnossa. Nyt tällainen menettely uhkaa loppua.
Kalastuksenvalvoja Teronen muistuttaa lisäksi, että kalastuslain uudistussuunnitelmissa myös eläkeläiset nostettaisiin maksajien joukkoon. Laki siis toteutuessaan poistaisi noin sadantuhannen eläkeläisen maksuttoman yleiskalastusoikeuden.
Onkijat ja uistelijat otettava huomioon
Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön (SVK) mukaan vapaa-ajankalastajien kalastusoikeuksien perustana ovat maksuttomat onginta- ja pilkintäoikeudet sekä läänikohtaiseen viehekorttiin perustuva, maksullinen viehekalastuksen yleiskäyttöoikeus.
SVK:n mielestä nykyinen lupajärjestelmä toimii hyvin ja täyttää kalakantojen kestävän käytön vaatimukset.
Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö haluaa, että kalastuslain uudistamisen keskeinen tavoite olisi kalastusharrastuksen ylläpitäminen ja lisääminen. Sen tärkeä edellytys on hyvin toimiva yleiskalastusoikeuksien järjestelmä.
SVK:n mielestä lain uudistamisessa tulee kehittää erityisesti miljoonan onginnan harrastajan ja 350 000 vetouistelijan yleiskalastusoikeuksia.
SVK haluaa, että maksuttoman onginnan määritelmään sisällytetään oikeus käyttää heittämiseen soveltuvaa kelaa ja vapaa.
Lisäksi maksulliseen yleiskalastusoikeuteen tulisi liittää mahdollisuus käyttää vetouistelussa lisämaksusta useampaa viehettä.
SVK:n mukaan esimerkiksi katiskakalastuksesta pitäisi tehdä maksuton yleiskalastusoikeus.
Kalastuslain uudistuksesta voi antaa palautetta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla.
