Suomen Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kävi tiistaina Akaassa. Vanavedessä Toijalaan saapui myös joukko pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita, jotka jäivät jatkamaan illanviettoa Saarikon poistuessa Audilla Allin Pirtiltä.
Autossa oli seuraavaksi ohjelmassa ministeriryhmän Teams-kokous, mutta ennen sen alkua Saarikko ehti antaa Akaan Seudulle puhelinhaastattelun.
Annika Saarikon mukaan keskustan puheenjohtajana olo juuri nyt on vaativa homma, mutta ei hän sitä helpoksi luullutkaan.
– Tämä on mahdollisuus poikkeuksellisena maailmanaikana, jolloin politiikan asialista muuttuu yhä keskustalaisemmaksi. Moneen sellaiseen asiaan, joissa keskusta on pitänyt linjansa, tulee syvempiä ja uusia merkityksiä kuten se, että aluepolitiikka ja koko Suomen elinvoima on yhä enemmän myös turvallisuuskysymys, Saarikko sanoo.
Hän on tällä hetkellä tyytyväinen ennen kaikkea siihen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kyetty nopeisiin ja yksituumaisiin ratkaisuihin tasavallan presidentin johdolla ja hallituksen hyvässä yhteistyössä.
– Se on Suomen kannalta kaikkein tärkeintä. Olemme myös hyvin nopeasti kyenneet yhdessä ratkomaan Suomelle parempaa varautumista erilaisiin kriiseihin. Lisäksi on hyvä, että meillä on yksituumaisuus siitä, että nyt aloittaneet hyvinvointialueet tarvitsevat käynnistymisvaiheeseen taloudellisen lisäpanostuksen, ja siitä parhaillaan neuvottelut ovat käynnissä, Saarikko sanoi.
Tältä osin tilanne elää. Yle uutisoi jo tiistaina, että hallitus ei löytänyt lisäbudjettineuvotteluissa sopua hoitojonojen purkurahoista. Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että hallituksen neuvottelut noin kahden miljardin euron lisämenoista keskeytyivät, kun ennen kaikkea perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ei tyytynyt neuvotteluissa hoitojonojen purkuun esitettyyn rahamäärään.
Kansanedustajilla vapaat kädet
Yksi viime aikoina hallituspuolueiden välejä ruostuttanut asia on hallitusohjelmaan kirjattu translain uudistaminen. Hallitus on selvinnyt yhtenä rintamana kunnialla koronapandemian kokoisesta koettelemuksesta, mutta nyt Keskustan rintama rakoilee.
– Keskustalla on puoluekokouskanta, joka puoltaa translakia, mutta eduskunnan pitkään perinteeseen kuuluu, että tämänkaltaisissa kysymyksissä edustajilla on niin kutsutut vapaat kädet äänestää. Tästä asiasta on hallituksen sisällä sovittu, Saarikko kommentoi.
Hallitusohjelma voi siis sisältää asioita, jotka on yhdessä päätetty toteuttaa mutta joiden toteutumisesta ei voida olla varmoja, koska kansanedustajilla on vapaat kädet?
– Tämä asia on hallitusohjelmassa sovittu. Olen tyytyväinen siihen, että asia on eduskunnan suuren salin käsittelyssä, ja kaikki edustajat voivat siihen ottaa kantaa. Tulen itse äänestämään sen puolesta, Saarikko lupaa.
Puolueen puheenjohtaja ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, uskooko hän, että enemmistö keskustan kansanedustajista äänestää lain puolesta.
Siihen Saarikko sen sijaan uskoo, että maan hallitus pysyy koossa tämän vaalikauden.
– Vaalikausi on hyvin loppusuoralla, ja hallitus on selvinnyt hyvin monenlaisista töyssyistä. Uskon, että pystymme sopimaan lopuistakin asioista.
Kannatusta ei kannata manata
Huhtikuun eduskuntavaaleissa keskustan tavoitteena on Annika Saarikon mukaan petrata neljän vuoden takaista saavutusta, joka oli 13,8 prosenttia.
– Tietenkin olisi ehdottomasti tavoiteltavaa, että pääsisimme vähintään sellaisiin lukemiin, Saarikko sanoo.
Ylen puoluekannatusmittauksessa keskustan kannatus vajosi joulukuussa yhdeksään prosenttiin. Saarikko kertoi Akaassa, että puolueen vaalikampanjan ydin ovat nyt leipä, lämpö ja lähipalvelut. Pitääkö näiden kolmen tilalle keksiä jotain muuta, jos keskustan kannatus jämähtää kymmeneen prosenttiin tai sen alle?
– Ei kannata vielä manata keskustalle pysyväksi tämänkaltaista kannatusta. Nopeatkin muutokset viimeisinä kuukausina ovat olleet totta joka ikisissä eduskuntavaaleissa, ja jos katsotaan vaikka kannatustamme aluevaaleissa, se oli kyllä pikemminkin lähempänä kahtakymmentä prosenttia, Saarikko sanoo.
Tarkka lukema oli 19,2, mutta aluevaalien osalta täytyy muistaa, että helsinkiläiset eivät äänestäneet niissä lainkaan. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustan kannatus Helsingin vaalipiirissä oli 2,9 prosenttia.
SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat ilmoittaneet, että ne eivät lähde tulevien vaalien jälkeen samaan hallituksen perussuomalaisten kanssa. Annika Saarikon mielestä näinä maailman aikoina ei ole erityisen viisasta lukita ovia.
– Keskusta ei sulje ovia yhdeltäkään puolueelta vaan tavoittelee ensisijaisesti oman kannatuksen kasvua ja luottamuksen palautumista keskustaan. Luotamme kansan harkintaan siitä, kuka vaaleissa pärjää, Saarikko sanoo.
