Ylöjärvellä on tehty valtuustoaloite myöhennetyistä kouluaamuista. Myöhäisiä aamuja kokeiltiin silloisen Veittijärven koulun 6. luokalla lukuvuonna 2017-2018. Kokeilua ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna, koska halukkaita oppilaita ei ollut tarpeeksi.
Polte-niminen 19 vapaaehtoisen oppilaan ryhmä kokeili myöhennettyjä aamuja niin, että maanantaista keskiviikkoon koulua oli kello 11-16, torstaisin valinnaisaineiden vuoksi kello 8-14 ja perjantaisin kello 10-15.
Ainoana huonona puolena idean kehittäjät Kauraslammen koulun rehtori Satu Lahtinen ja opettajat Mervi Anttila ja Mari Saarinen pitivät sitä, että luokka oli irrallaan muusta koulun rytmistä.
Kokeilu ei kuitenkaan jatkunut seuraavana lukuvuonna.
– Kokeilu ei jatkunut, koska jatkamiseen ei löytynyt tarpeeksi halukkaita oppilaita. Oppilailla oli aikaisia harrastuksia tai muuta vastaavaa, kertovat Lahtinen, Anttila ja Saarinen.
Sekin saattoi vaikuttaa, että uuden ryhmän muodostaminen olisi voinut rikkoa vanhoissa ryhmissä muotoutuneita kaverisuhteita.
Kokeilusta hyviä tuloksia
Myöhennetyistä aamuista saatiin paljon hyviä kokemuksia. Koulun tiloja pystyttiin käyttämään vapaasti muiden oppilaiden lähdettyä jo kotiin, samoin välituntien ja tuntien rytmitys oli vapaata. Hyvää olivat myös muun muassa hitaat aamut.
– Kokeilu oli kokonaisuutena onnistunut.
Kauraslammen koulussa oltaisiin edelleen valmiita jatkamaan kokeilua, jos siihen voitaisiin aiempaan tapaan laittaa kaksi opettajaa.
– Ryhmän vetäminen yksin iltapäivisin, täysin muun koulun aikataulusta erillään, olisi muuten raskasta, ja järjestelmä olisi liian haavoittuvainen opettajan mahdollisten poissaolojen takia.
Entä jos koulu alkaisi kaikkialla ysiltä?
Entä mitä mieltä haastateltavat olisivat siitä, jos kaikki koulut aloittaisivat aamunsa vasta esimerkiksi kello 9?
Rehtori Lahtisen mukaan tämä olisi ”monisyinen asia” koulun (ruokailu ja kuljetukset), mutta myös oppilaiden kannalta. Oppilaat ovat erilaisia ja eri-ikäisiä ja myös perhetilanteet sekä harrastusajat vaihtelevat.
Rehtori pohtii myös sitä, menisivätkö nuoret entistäkin myöhemmin nukkumaan, jos aamut alkaisivat myöhemmin.
Mari Saarinen puolestaan kannattaa yhdeksän aamuja.
– Opetan tällä hetkellä 9. luokkaa. Neljä viidesosaa aamuista on kahdeksan aamuja, ja oppilaat antavat siitä säännöllisesti palautetta. He toivoisivat edes tunnin myöhäisempiä aamuja. Etenkin kuljetusoppilailla aamut ovat turhan aikaisia bussivuorojen vuoksi.
Oppilaat ”käynnistyvät” vasta iltapäivällä
Mervi Anttila näkee yhdeksän aamuissa hyviä ja huonoja puolia.
– Osa oppilaista on väsyneitä aikaisina aamuina varsinkin tähän vuodenaikaan, kun kouluun lähdetään pimeässä. Tällaiset oppilaat ”käynnistyvät” kunnolla koulutyöskentelyyn vasta myöhemmin aamupäivällä.
Anttilan mukaan toisille oppilaille kahdeksan aamut taas toimivat paremmin, sillä silloin kodeissa on yleensä helpompi järjestää aamurutiinit ja kuljetukset.
– Koulun aloitukselle paras ajankohta on varmasti oppilaskohtainen ja riippuu oppilaiden iästä.
Kaikki eivät voi aloittaa samaan aikaan
Jos koulun aloitusaikoja muutettaisiin myöhemmiksi, kaikki oppilaat eivät rehtorin mukaan voisi Kauraslammen kokoisessa koulussa aloittaa koulupäiväänsä samaan aikaan.
– Muutoksen myötä osa oppilaista tulisi toisinaan kouluun kello 10 tai 11. Jos nykyisen lukujärjestyspaketin ajoittaisi tunnin myöhäisemmäksi, viimeiset tunnit päättyisivät kello 16 jälkeen. Tällöin muun muassa ruokahuollon työpäivään ja bussiaikatauluihin tarvittaisiin muutoksia.
Lisäksi muutoksella saattaisi olla vaikutusta siivoukseen ja välillisesti myös henkilökunnan lasten päivähoidon tarpeisiin.
