Paul Metsälä on kyllästynyt siihen, ettei kaikkia ylöjärveläisiä kohdella tasa-arvoisesti. Jos asuu varsinaisen maaseudun ja kaava-alueen puristuksessa, on henkilö, ”joka aiheuttaa ilmastokatastrofin ja rantojen pehmenemisen, koska ei asu kerrostalossa ja aja mökille joka viikonloppu”.
Paul Metsälä täytti marraskuussa 60 vuotta, mutta ei halua huudella merkkipäivästään.
Itse asiassa hän on vain tyytyväinen, että haastattelu tehdään vasta syntymäpäivän jälkeen.
– Inhoan syntymäpäiviä sydämeni pohjasta, omiani varsinkin. En ole niitä juuri järjestänyt.
Haastattelussakin puhutaan ihan jostain muusta kuin esimerkiksi ikään liittyvistä kysymyksistä. Yksi Metsälää tällä hetkellä eniten mietityttävistä asioista on epätasa-arvo. Ja tarkemmin ottaen asumispaikkaan liittyvä epätasa-arvo Ylöjärvellä.
Metsälä asuu itse Lempiäniemessä noin 12 minuutin automatkan päästä kirkolta.
Maalletunkeutujat asuvat väärässä paikassa
Lempiäniemi on kylätaajama, joka sijaitsee varsinaisen maaseudun eli haja-asutusalueen ja kaava-alueen puristuksessa. Vastaavanlaisia paikkoja on monia muitakin ympäri Ylöjärven kuntakeskuksen ja koko Suomen.
Metsälää harmittaa se, kuinka ”maalletunkeutujia” kohdellaan.
Hänen mukaansa maalletunkeutujat saavat kuulla valitusta muun muassa siitä, kuinka he aiheuttavat ilmastokatastrofin. Maalletunkeutujat asuvat ikään kuin väärässä paikassa, asemakaava-alueen ulkopuolella, eivätkä saa kaikkia niitä palveluita, joita heille kuuluisi.
– Kaava-alueen ulkopuolelle ei haluta panostaa.
Näivettämistä viiden vuoden ajan
Metsälän mukaan aiemmin panostettiin edes jonkin verran esimeriksi tiestön kuntoon ja valaistukseen, mutta noin viiden viimeisen vuoden aikana meno on muuttunut, ja ”näivettäminen” alkanut tosissaan.
– Meiltä pyritään ottamaan kaikki pois. Valaistusta ei hoideta, tiemäärärahoja vähennetään, koulut ja päiväkodit pyritään poistamaan ja vesihuolto järjestämään edelleen talkoilla.
Vesihuolto on asia, jossa insinööri näkee eniten parannettavaa.
– Kaupungilla on vesihuollon järjestämisvelvollisuus kaikilla taajama-alueilla, mutta sitä on lyöty laimin ja rikottu vesihuoltolakia. Ohessa rikotaan kuntalain kahdeksatta pykälää. Vesihuolto on onnistuttu paikoin sysäämään kyläläisille, jotka ovat tietämättömiä oikeuksistaan.
Metsälää harmittaa tähän liittyen myös se, ettei kaava-alueelta myytävissä tonttien hinnoissa oteta hänen mukaansa huomioon todellisia vesi- ja viemäröintikustannuksia. Hänestä tontit myydään liian halvalla, koska asukkaita halutaan ohjata tietyille alueille. Kaava-alueen ulkopuolisilla taajama-alueilla on eri hinnoitteluperiaate.
Harva ymmärtää valittaa
Entä mitä tapahtuu jos epätasa-arvosta valittaa?
Metsälän mukaan taajama-alueen asukkaat eivät valita useinkaan yhtään mistään. Hänen omatkin toiveensa ovat vaatimattomia:
– Tiestön kunto on ykkösasia. Koulutie vaatii valaistusta tiettyihin paikkoihin. Yleensä kylätaajamien asukkaiden puheille kuitenkin vain naureskellaan, että emme me voi teille uimahallia rakentaa joka tien päähän. Mutta emmehän me ole edes vaatimassa mitään uimahalleja tai kirjastoja.
Poliitikkojen pitäisi ajaa kaikkien asiaa
Paul Metsälän mukaan aluerasismi johtuu suureksi osaksi poliitikoista.
– Tämä on kunnallispoliittinen tahto. Käperrytään vain siihen yhden prosentin maa-alan, joka muodostuu kaava-alueesta. Lähes koko valtuuston väki asuu itse kaava-alueella.
– Suomessa on myös kuntia, joissa ei ole tällaista. Esimerkiksi Hämeenkyrössä otetaan maaseutu huomioon.
Paul Metsälän mielestä poliitikkojen pitäisi ajaa kaikkien ylöjärveläisten asiaa, ei pelkästään oman asuinalueen asioita saatika omaa etua.
