– Tämä on omistettu kaikille epäilijöille, Ali Amirlatifi naurahtaa istahtaessaan Ylöjärven Uutisten valokuvaan. Miehen vieressä on futuristisen näköinen laite, jossa pyörii satoja pieniä taimia. Vallankumouksellisen marjatehtaan ensimmäinen prototyyppi on totta.
Iranista kotoisin oleva Amirlatifi nousi otsikoihin viime keväänä, kun hän kertoi suureellisista bisnessuunnitelmistaan. Miehen visioissa välkkyi tehdas, joka tuottaisi 45 miljoonaa kiloa mansikoita vuodessa.
Moni epäili, voiko moinen olla mitenkään mahdollista. Amirlatifin tonttikyselyihin ei suhtauduttu vakavasti, nettipalstoilla miehelle ilkuttiin ja professoritason ihmiset lähettivät yrittäjälle tylyttäviä viestejä.
Nyt nauru on vaiennut – ainakin osittain.
– Enää minua eivät hauku muut kuin ei-asiantuntijat, Amirlatifi sanoo.
– Jokainen, joka ymmärtää jotakin vesiviljelystä, ruoantuotannosta ja teknologiasta, on hiljaa. Syynä lienee se, että olen osoittanut konseptini toimivaksi, hän jatkaa tyytyväisenä.
Tällä hetkellä Amirlatifi tekee omien sanojensa mukaan juuri sitä, mistä hän uhosi: kasvattaa mansikoita luonnonmukaisesti ilman aurinkoa. Miehen ensimmäinen koesatsi kypsyy parhaillaan M-realin entisessä tehdaskiinteistössä Lielahdessa.
Tuotannon mittakaava on toistaiseksi pieni.
– Ensimmäisessä laitteessani on 1 040 tainta. Tämä on pilottihanke, jossa tekniikan toimivuutta testataan ja hienosäädetään, Amirlatifi korostaa.
”95-prosenttisen toimiva”
Ylöjärveläisen Amirlatifin ideoimassa kasvatusjärjestelmässä mansikantaimet ovat istutettuina isoihin sylintereihin, joiden sisällä virtaa ravinneliuos. Sylintereiden vieressä on pitkiä, pystymallisia led-valorivejä.
Valot on säädetty loistamaan ainoastaan niillä taajuuksilla, joita marjat tarvitsevat kasvamiseen. Sylinterit pyörivät, jotta jokainen taimi saa yhtä paljon valoa.
Järjestelmä pyrkii niin sanottuun suljettuun kiertoon eli siihen, että ravinteita kierrätetään ekologisesti uudelleen ja uudelleen.
– Sanoisin, että kokonaisuus on jo nyt 95-prosenttisen toimiva, Amirlatifi lataa.
– Totta kai minulla on ollut ongelmia, nehän kuuluvat pilottihankkeisiin. Nyt näyttäisi kuitenkin, että ne on selätetty. Toisin sanoen ideani toimii.
Vajaa vuosi sitten Amirlatifi ennakoi, että hänellä olisi ollut 15 000 kiloa mansikoita valmiina jo viime syksyyn mennessä. Joulukuussa mies arveli, että ensimmäisiä koetehtaan tuottamia marjoja olisi voinut maistella tammikuussa.
Tällä kertaa yrittäjä ei lupaa tarkkaa päivämäärää.
– Projektin tässä vaiheessa voi tulla yllättäviä hidasteita, se on ihan luonnollista. Esimerkiksi ensimmäinen sato on jo viivästynyt sen vuoksi, että tehtaan lämpötilojen saamisessa vakaaksi oli työtä, Amirlatifi selittää.
– Tällä hetkellä mansikat ovat kauniin valkoisia. Luulen, että ne ovat kypsiä muutaman viikon päästä, hän heittää.
Korkeakoulut mukana
Amirlatifi on luottavainen, että hänen hankkeensa onnistuu. Miehellä on alustava tonttivaraus Nokian Pitkäniemessä, mutta viime aikoina täysimittaisesta marjatehtaasta ovat alkaneet kiinnostua muutkin kaupungit.
Yrittäjä haluaa edetä mittavassa projektissaan askel kerrallaan.
– Olen sopinut yhteistyöstä viiden korkeakoulun – muun muassa TAMKin ja TUTin – kanssa. Projektin pariin on tulossa työskentelemään kolme tutkinto-opiskelijaa ja kuusi harjoittelijaa, hän luettelee.
– Lisäksi lähden itse keväällä kaksille alan kansainvälisille messuille kertomaan teknologiastani. Minulla on vireillä viisi kansainvälistä patenttihakemusta, jotka liittyvät olennaisesti tehtaan toimivuuteen.
Innovaatiokeskus Tekes on myöntänyt Amirlatifille mittavan lainan projektin edistämiseen. Osin sen turvin yrittäjä aikoo pian käynnistää jo marjatehtaansa toisenkin prototyypin. Siihen mahtuu 2 880 mansikantainta.
– Näkisin, että kun teknologia on valmis, voisin lisensoida sen eteenpäin, Amirlatifi visioi.
– En ensisijaisesti pyri miksikään tehdaspatruunaksi. Näen, että tällä tekniikalla voidaan mullistaa ruoantuotanto ja tarjota jopa apua nälänhätään, hän maalailee.
