Jos muistaisimme kaiken, olisimme yhtä hukassa kuin silloin, jos emme muistaisi mitään. Valikoiva muisti onkin siis mahtava juttu.
Kun kuulee puhuttavan muistista, pinnalla on yleensä muistisairaudet tai kikat, joilla voi parantaa arkimuistiaan.
Psykologi, vanhempi tutkija Marja Saarenheimo on tutkinut muistia ja muistamista. Hän tietää, että muisti on enemmän kuin mieleenpainamistemppuja. Paljon enemmän kuin arkisto, jossa muistot sijaitsevat siististi hyllyillään.
− Muisti on laaja asia. Suurin osa muistamisesta on tiedostamatonta: kehon muistamista, tapoja ja tottumuksia. Kollektiivinen muisti muokkaa sitä, mitä omassa kulttuurissamme ajatellaan historiasta, Saarenheimo sanoo.
Hän puhuu muistista ja muistoista Tampereen yliopiston järjestämässä Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa ensi viikolla.
Se, mitä ihminen muistaa, rakentaa hänen minuuttaan. Muisti muokkaa menneisyyttä vastaamaan käsitystä, joka ihmisellä itsestään on.
Tutkimuksissa on havaittu, että supermuistajien mieli on kaoottinen. Valikoiva muisti onkin siis ihan myönteinen juttu.
Psykologi William James totesi osuvasti jo 1800-luvulla: jos muistaisimme kaiken, olisimme yhtä hukassa kuin silloin, jos emme muistaisi mitään.
Muisti toimii tarkoituksenmukaisesti mutta sattumanvaraisesti. Se kytkee asioita yhteen mielivaltaisesti. Tämän Saarenheimo on huomannut konkreettisesti. Kun hän oli raskaana ja kärsi alkuvaiheen pahoinvoinnista, tietty hittibiisi soi usein radiossa. Vielä nykyään saman kappaleen kuuleminen saa hänet voimaan pahoin.
Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma, teemana muisti, Tampere-talossa 23. tammikuuta (uta.fi/valoa)
