Reijo Tuimala valokuvaa ihmisen hyvyyttä ja pahuutta. Kahden ulottuvuuden kamppailu kuuluu olennaisesti ihmisyyteen.
Näyttelytiedotteessaan Reijo Tuimala listaa ajatuksia kuviensa taustalta – muun muassa ihmisen julmuuden ja terrorismin uhan.
On pakko kysyä, miksi ihmisen pahuus on noussut kuvausaiheeksi.
− Onko se yllättävää?
Tuimalan tiivis vastaus pysäyttää. Todellakin. Eihän se yllättävää ole: pahuus on aina keskuudessamme, muodossa tai toisessa.
Historia voi toistua
Sastamalan Karkussa asuva logistiikka-alan opettaja on harrastanut valokuvausta muutaman vuoden.Viime kesänä kamera oli matkassa mukana, kun Tuimala ajoi moottoripyörällä Itämeren ympäri. Matkan varrella hän mietti, kävisikö Puolassa ollessaan Treblinkan alueella.
− Pohdin, että käynti entisellä tuhoamisleirillä voi olla järkyttävä kokemus. Halusin silti käydä paikalla ja onneksi kävin. Huomasin, miten vahvasti kokemus vaikutti muihinkin vierailijoihin.
Natsien rakentaman tuhoamisleirin museo kertoi karmeaa tarinaa ihmisen pahuudesta.
Tuimala siteeraa sanontaa:
− Jokaisessa ihmisessä asuu kaksi sutta. Ihmisyys on jatkuvaa voimasuhteiden kamppailua. Hyvä ja paha taistelevat meissä, ja aina jompikumpi on voitolla.Kumpaa sutta sinä itsessäsi ruokit?
Tuimala sanoo, että julma historia voi toistaa itseään. Se vaara on.
− Nyt ovat vallalla uudet uhat, mutta toivottavasti vain kylmän sodan muodossa.Terrorismin pelkokin leviää.
Kehonkielen tarkkailija
Kahden suden taistelu ei tietenkään liity pelkästään valtioiden tai valtioliittojen taisteluun. Hyvän ja pahan ristiriita velloo jokaisen arjessa. Olenko mieluummin nöyrä, lempeä, antelias ja myötätuntoinen? Vai kallistunko ahneuteen, ylpeyteen tai egoiluun?
− Yrittäisimmepä edes omalla kohdallamme ruokkia sitä sutta, joka on empaattisempi ja myötätuntoisempi. Näin tuomme esiin sitä, mikä meissä on hyvää, Tuimala toteaa.
Ilmeet ja kehonkieli kiehtovat Tuimalaa. Hän on valokuvannut paljon ihmisen hyvää ja herkkää puolta. Viime aikoina hän on toden teolla hoksannut olemisen ulottuvuudet. Vaikka keskittyy hyvään, ei pidä unohtaa pahaa, joka on tapahtunut.
Pariisissa käydessään Tuimala ikuisti kolikon kaksi puolta. Toisella puolella säihkyivät loisto ja luksusputiikit, toisella ääntään vaativat kuuluville köyhyys ja epätoivo.
−Tosin valokuviin voin mahduttaa vain pysähtyneitä hetkiä ihmisyydestä ja sen ilmenemismuodoista.
Reijo Tuimalan valokuvanäyttely avautui Ylöjärvellä tiistaina. Näyttelyssä tunnelma liikkuu Treblinkan tuskasta kohti iloa. Lempeimmissä kuvissa hehkuu lapsen aito riemu.
− Toivon, että pois lähtiessä näyttelykävijällä olisi kuitenkin hyvä mieli.
Reijo Tuimalan valokuvanäyttely Kaksi taistelevaa sutta kirjasto Leijan näyttelytilassa 13. joulukuuta saakka.
Kommentointi on suljettu.