Kaupunginvaltuusto pohti kunnallisveron nostoa pitkään ja monesta vinkkelistä

Pienet prosentit, suuri vääntö

Verokarhu kouraisee ylöjärveläisten ansiotuloista ensi vuonna reilun viidenneksen. Asia varmistui, kun puutarhakaupungin vaaleilla valittu kaupunginvaltuusto siunasi asian viime viikon kokouksessaan.
Päätös 0,75 prosentin veronkorotuksesta ei syntynyt helpolla. Kaupunginjohtaja Pentti Sivusen alkuperäinen ehdotus vieläkin suuremmasta luvusta keräsi kannatusta yli puoluerajojen.
Ylöjärven kaupunginvaltuuston kokouksessa viime torstaina olivat neuvonpidot tarpeen. Veroprosenttien kiristäminen oli päättäjille niin ikävä tehtävä, ettei sitä haluttu tehdä hätiköiden.

Ylöjärven kaupunginvaltuuston kokouksessa viime torstaina olivat neuvonpidot tarpeen. Veroprosenttien kiristäminen oli päättäjille niin ikävä tehtävä, ettei sitä haluttu tehdä hätiköiden.

Ennen torstai-illan kokousta oli tiedossa, että tuloveroprosenttia tultaisiin Ylöjärvellä nostamaan, mutta korotuksen suuruus oli vielä auki. Kaupunginhallituksen aiemmin torppaama yhden prosenttiyksikön lisäys nykyiseen 19,75:een oli monen valtuutetun mielestä paras ajatus.
Käytännössä vastakkain oli kaksi prosenttilukua: 20,50 ja 20,75. Jälkimmäistä, isoa korotusta tuettiin etenkin vasemmistopuolueissa. SDP:n Pasi Kallio avasi keskustelun toteamalla, ettei kaupungilla ollut hänen mielestään muuta mahdollisuutta kuin reilu tulojen lisääminen.
– 0,25 prosentin ero tuloverossa tarkoittaa Ylöjärvelle käytännössä 1,2 miljoonaa euroa. Mikäli veroa ei nyt koroteta yhdellä prosenttiyksiköllä, alijäämä ja jälkipolville jäävä velka kasvavat, Kallio muistutti.
Puoluetoverinsa esitystä tukenut asukaslautakunnan puheenjohtaja Jussi-Pekka Ahonen (sd.) totesi omassa puheenvuorossaan, etteivät pelkät kaupungin säästöt enää riitä. Hän heitti myös verbaalisen piikin muutaman kanssavaltuutettunsa suuntaan.
– Samat henkilöt, jotka ovat olleet vaatimassa ylöjärveläisille palveluita esimerkiksi paikallislehden sivuilla, ovat tällä pienellä korotuksella tekemässä kaupungille alijäämäistä budjettia ensi vuodeksi. Kannatan lämpimästi prosenttiyksikön korotusta, Ahonen sanoi.
Kallion esitys sai runsaasti tukea myös vasemmistoliiton ryhmältä. Vastapuolelle asettuivat lähinnä jo kaupunginhallituksessa kevyemmän verotuksen puolesta liputtaneet perussuomalaiset ja kokoomus.
– Taannoin SDP ajoi lisämäärärahoja keilahallin koneiden uusimiseen. Hassua, että teillä nyt sitten onkin kova huoli siitä, miten kaupungin varat riittävät, viljakkalalaisvaltuutettu Mauri Heiska (ps.) ihmetteli.
Keskustan Tapani Tienari pyysi asiassa neuvottelutaukoa, jonka puheenjohtajana toiminut Tuomo Kaminen (ps.) myönsi. Tiukan keskinäisen sananvaihdon jälkeen valtuutetut palasivat saliin äänestämään veroprosentista.
Kaupunginhallituksen ehdottama 0,75 prosentin korotus voitti äänin 30–21. On laskettu, että ensi vuonna voimaan astuva tuloveroprosentti tuo kaupungin kassaan ylimääräiset 3,6 miljoonaa euroa.

Kiinteistövero pidettiin ennallaan

Tuloveron jälkeen valtuusto otti käsittelyynsä yleisen kiinteistöveron. Sitä esitettiin korotettavaksi 0,9 prosentista yhteen prosenttiin, mutta ehdotusta ei nielty purematta.
Perussuomalaisten Pertti Johansson piti juuri tämän veron korotusta moraalittomana. Hänen mielestään yhteiskuntaa ei nosteta talouden alhosta kovemmalla verotuksella, vaan uusia työpaikkoja luomalla.
– Kävin viikko sitten autovarustaja Carsportin tapahtumassa, jossa yritys laski liikkeelle 5 000. tilataksinsa. Yrityksen omistajat kertoivat, että vaikka ajat ovat haasteelliset, he olivat pystyneet palkkaamaan kaksi uutta työntekijää. Tällaista yritystoimintaa pitäisi verotusratkaisuilla tukea, Johansson jyrähti.
Kiinteistöveron ennallaan pitämistä kannattivat Mika Kotiranta (kok.), Tapani Tienari (kesk.) ja Matti Ylitalo (ps.). Äänestyksen jälkeen 0,1 prosenttiyksikön nosto päätettiin jättää tekemättä äänin 31–20.

Hallinnon säästöt eivät toteutuneet

Useassa valtuustoillan puheenvuorossa veronkorotusten vaihtoehtona pidettiin kaupungin kulujen karsimista. Eräänlainen kliimaksi tästä oli Pentti Teräväisen (ps.) alulle panema kuntalaisaloite, jossa vaadittiin kaupungin työntekijöitä lomautettaviksi kahden viikon ajaksi.
Puoli vuotta sitten esitettyyn aloitteeseen saatiin viime viikolla lopultakin vastaus. Kaupungin henkilöstöpäällikön Arja Järvisen selvityksen mukaan lomautukset olisivat käytännön tasolla varsin hankalat toteuttaa, minkä lisäksi ne heikentäisivät kaupunkilaisten palveluita niin paljon, etteivät saavutettavat säästöt sitä kattaisi.
Vastaukseen avoimen tyytymätön Teräväinen sai asialleen tukea enää lähinnä puoluetovereiltaan. Salin muista nurkista ilmoille kajahti sitä vastoin ymmärtäväisiä lausuntoja.
– Moni tutkimus osoittaa, että suomalaiset maksavat mieluummin veroja kuin tinkivät tarpeellisista palveluista. Lomautukset eivät missään tilanteessa ole ratkaisu julkisten palveluiden säästöihin. Ne ainoastaan huonontavat toimintaa ja tuottavat siten kustannuksia, vasemmistoliiton Anssi Repo tiivisti monen päättäjän tuntoja.
Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen puolestaan muistutti, että kaupunki on tehnyt säästöjen eteen valtavasti töitä jo nyt. Esimerkiksi hän nosti takavuosien kuntaliitokset Viljakkalan ja Kurun kanssa.
– Noiden liitosten jäljiltä lähes 20 entisestä kunnallisesta virasta ei ole enää mitään jäljellä. Vakansseja on lopetettu ja työtapoja tehostettu samalla, kun Ylöjärven väkimäärä on jatkuvasti kasvanut, Sivunen totesi.

+++++
Liian suuri, sopiva vai turhan pieni? Kerro mielipiteesi Ylöjärven uudesta tuloveroprosentista alla olevassa kommenttikentässä. Voit myös vastata etusivun kyselyyn.

Ylöjärven verot vuonna 2014

• Tuloveroprosentti: 20,5 (tänä vuonna 19,75).
• Yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,9 (0,9).
• Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: 0,50 (0,50).
• Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: 1,00 (1,00).
• Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti: 3,00 (3,00).

Suomen Kuntavalolle rukkaset

Ylöjärvi ei lähde mukaan ylikunnalliseen katuvalaistusyritykseen Suomen Kuntavalo Oy:hyn. Ylöjärven kaupunginvaltuusto päätti asiasta viime viikon kokouksessaan äänestyksen jälkeen.
50-jäseninen valtuusto kallistui Ylöjärven kaupunginhallituksen ehdotuksen kannalle äänin 33–16. Yksi edustajista äänesti tyhjää.
Päätöksen myötä Ylöjärven kaupunki hoitaa katuvaloverkkonsa ylläpidon jatkossakin itse. Alun perin puutarhakaupungista kaavailtiin yhtä koko hankkeen kantavista voimista. Suomen Kuntavalo Oy:n perustamista oli ehditty selvittää ja pohjustaa jo kahden vuoden ajan.
Naapureiden pako pelästytti päättäjät
Uuden yrityksen perustamista pohdittiin Euroopan unionin muuttuneiden valaistusdirektiivien vuoksi. Uuden säädöksen mukaan vanhentuva katuvalaisintekniikka tulee korvata uusilla teknisillä ratkaisuilla vuosien 2013 ja 2018 välisenä aikana.
Lyhyesti sanottuna kyse oli pohjimmiltaan lamppujen vaihtamisesta. Epäekologiset elohopeapolttimot pitää jatkossa korvata energiapiheillä vastineillaan.
Kaikkiaan yhdeksän pirkanmaalaiskunnan yhteishankkeena aikoinaan aloitettu Suomen Kuntavalo on ollut viime aikoina voimakkaassa vastatuulessa. Pitäjä toisensa jälkeen oli ehtinyt päättää poisjäämisestään ennen viime viikkoa, ja nyt tuohon joukkoon liittyi myös Ylöjärvi.
Valtuutettujen puheissa ratkaisevaan rooliin nousi nimenomaan naapurikuntien joukkopako ja siitä seurannut hankkeen taloudellinen epävarmuus. Veli-Matti Antilan (kd.) mielestä oleellista oli myös se, että puolet kaupungin 6 600 lampusta oli jo ehditty vaihtaa.
Timo Toivonen (vihr.) puolestaan korosti itsenäisen toimimisen työllistävää vaikutusta paikallisille yrityksille. Ylikunnallisessa mallissa katuvalaistuksesta olisi vastannut ikaalislainen Leppäkosken Sähkö Oy.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?