Tunteiden kirjo kirpputorilla

Saurion Teatterin ensi-iltanäytelmä kannustaa uskomaan itseensä ja luottamaan parempaan.
Kirppiksen vakiasiakkaat haaveilevat todellisista löydöistä.
Kirppiksen vakiasiakkaat haaveilevat todellisista löydöistä.

Kaisa Rankinen vetää ylleen turkin ja asettelee päähänsä turkislakin. Ja kas, siinähän on Natalie. Hän on näytelmän päähenkilön ex-miehen uusi vaimo.
Saurion teatteri esittää tänä keväänä Liz Lochheadin näytelmän Todellinen löytö. Näytelmä kertoo nelkyt ja risat -ikäisestä naisesta, joka etsii otetta elämästään. Mies lähti lähes puolta nuoremman matkaan, työpaikka meni alta ja kotona äksyilee teinitytär. Oman isän muistihäiriökin aiheuttaa kinkkisiä tilanteita.
Näytelmän tapahtumat keskittyvät kirpputorille. Siellä asiakkaat ja työntekijät miettivät yhdessä eron riipaisevuutta, uuden kumppanin löytämisen mahdottomuutta ja muita elämän pulmia. Joskus onni odottaisi niin lähellä, ettei sitä edes huomaa.
− Halusimme tehdä jotakin muuta kuin Niskavuorta. Näytelmässä on paljon puhetta, ja se kuvaa hyvin realistisesti kirpputorin työntekijöitä ja asiakkaita. Tematiikan ydin on siinä, että ihmisen täytyy uskoa itseensä ja parempaan, ohjaaja Sirkku Veilahti määrittelee.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Haavistolla asuva Kaisa Rankinen näytteli aikoinaan nuorisoteatterissa, mutta välillä harrastus jäi. Tämän vuoden alusta hän liittyi Saurion Teatterin ryhmään. Ja on viihtynyt.
− Vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa!
Rankisen ensimmäiset roolit ovat melko pieniä, mutta hän ottaa mielellään vastuuta muustakin. Juuri painosta tullut näytelmän mainosjuliste on hänen käsialaansa. Muut sauriolaiset kehuvat julistetta, jonka keskiössä säihkyvät punaiset korkokengät.
− Näytelmä pohjautuu hauskalle tilannekomedialle, mutta on siinä syvällisempikin puoli. Alkuperäisteksti on brittiläinen, joten alkuun teetti työtä, että sai vuorosanoista suuhun sopivia, Kaisa Rankinen kertoo.

Ei tarvitse tykätä

Kirppiksen pomoa Margitia näyttelee Aila Veittola. Hän tahtoo pureutua jokaiseen rooliinsa tosissaan. Veittola pohtii, millainen hänen näyttelemänsä hahmo on ja miksi tämä on sellainen kuin on.
− On valtavan mielenkiintoista löytää ja sisäistää oma roolihahmonsa. Normaalielämästä löytää hyviä esikuvia.
Veittola korostaa, että omasta roolihahmosta ei tarvitse tykätä, mutta häntä voi ymmärtää. Teatteriharrastus auttaa asettumaan toisten ihmisten saappaisiin elävässäkin elämässä.
Veittolan lahjat on havainnut ainakin Marko Keskinen, joka yltyy kehumaan Ailaa Saurion Teatterin parhaaksi näyttelijäksi, joka luontevasti taipuu rooliin kuin rooliin ja osaa improvisoida.

Todellinen löytö. Ohjaus ja dramatisointi: Sirkku Veilahti. Esitykset Ylöjärven Yhtenäiskoulun kirjastossa 21.4. kello 15, 22.4. kello 18, 28.4. kello 15 ja 29.4. kello 18.