Kun Kurun Yhtenäiskoulun rehtorin paikka avautui haettavaksi rehtori Anja Elomaan eläköitymisen vuoksi, tiesi metsäkyläläinen Merja Lehtonen seuraavan askeleensa. Hän oli jo jonkin aikaa toivonut työmahdollisuutta Ylöjärveltä.
Lehtonen selvitti hakuprosessin ja sai haluamansa työpaikan. Nyt hän tuo Kurun Yhtenäiskouluun omat suuntaviivansa, jotka korostavat yhteisöllisyyttä.
– Minua on aina kiinnostanut työskennellä yhtenäiskoulussa, jossa peruskoulu viedään läpi yhtenäisesti. Lapsia ne yläkoululaisetkin vielä ovat, Lehtonen toteaa.
Vuonna 2001 kasvatustieteen maisteriksi valmistunut Lehtonen työskenteli valmistumisensa jälkeen hetken aikaa tutkimusapulaisena Tampereen yliopistossa. Sen jälkeen opettajan työt vetivät Lehtosta puoleensa, ja hän siirtyi Pirkkalan Kirkonkylän kouluun ensimmäisen luokan opettajaksi. Ura jatkui myöhemmin luokanopettajana Tampereen Tammelan ja Tesomajärven kouluissa sekä rehtorina Tampereen Kalkun koulussa. Pari viime vuotta Lehtonen toimi Tampereen Koiviston koulun rehtorina.
Nyt kolmen lapsen äidillä on ensimmäistä kertaa johdettavanaan yhtenäiskoulu, jossa oppilaat käyvät läpi koko perusopetuksen ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan saakka.
– Tietenkin opettelen vielä monia yläkouluun liittyviä asioita. Yläkoululaiset kohdataan kuitenkin hieman eri tavalla kuin alakoululaiset, ja yläkoululaisten säännötkin ovat hieman erilaisia kuin pienillä oppilailla, Lehtonen sanoo.
Lehtonen on erityisen tyytyväinen siitä, miten sujuvasti kouluun liittyvät asiat rullaavat Ylöjärvellä verrattuna Tampereen byrokratiaviidakkoon.
– Ylöjärvellä sivistysjohdossa on vain kourallinen toimijoita, mikä on suuri etu. Täällä kehittäminen on aitoa ja asiat menevät oikeasti eteenpäin.
Jokainen päivä on erilainen
Merja Lehtosella on Kurussa johdettavanaan parikymmentä opettajaa, viisi koulunkäynnin ohjaajaa sekä reilut 250 oppilasta. Rehtorin tyypillinen työpäivä alkaa yleensä sijaisjärjestelyillä. Sen jälkeen edessä on mitä moninaisimpia tehtäviä.
– Minulla on sellainen to do -lista asioista, jotka olisi hoidettava. Yleensä kuitenkin keskeytyksiä tulee päivän aikana runsaasti. Lisäksi olen paljon puhelimessa ja hoidan sähköpostiviestintää. Välituntisin yritän kuitenkin olla koulun henkilökunnan tavoitettavissa. Ja onhan minulla myös opetustyötä alakoulun puolella, Lehtonen selvittää.
Lehtonen arvioi, että hän käyttää henkilöstöasioiden hoitamiseen työajastaan 25–30 prosenttia. Oppilastyö vie reilut parikymmentä prosenttia ja hallinnolliset askareet jopa yli 30 prosenttia työajasta.
Vaikka arkista aherrusta riittää, on Lehtosen mielestä rehtorin tärkein tehtävä piirtää suuntaviivat koululle. Rehtori luo kouluun myös oikeanlaista henkeä sekä varmistaa, että arki sujuu ja kaikilla on hyvä olla.
– Uskon osallistamiseen ja avoimeen keskusteluun. Välillä tietysti joudun tekemään ikäviäkin ratkaisuja, mutta kun ne pystyy perustelemaan, se auttaa asianosaisia ymmärtämään tilanteen.
Koulun hyvä henki syntyy yhteisöllisyydestä. Lehtosen mielestä oppilaat on otettava mukaan mahdollisimman laaja-alaiseen toimintaan. Oppilaita on myös osattava kuunnella.
– Meidän pitää kunnioittaa lapsia ja opettaa heitä kunnioittamaan toisiaan.
Yhteisöllisyyden korostamisella myös ehkäistään koulukiusaamista.
– Kaikkeen kiusaamiseen puututaan heti, eikä mitään katsota sormien läpi. Uskon kuitenkin, että meillä esiintyy aika vähän kiusaamista, vaikka ei meidänkään koulumme varmaan täysin vapaa tästä ongelmasta ole, Lehtonen miettii.
Rajoja rikkovia muutoksia
Perusopetus on parhaillaan muutoksen kourissa, sillä opetushallitus hyväksyi joulukuussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön alakouluissa ensi elokuussa. Yläkoulun osalta uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019.
Uudistukselle olikin jo tarvetta, sillä opetushallitus hyväksyi edelliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuoden 2004 tammikuussa. Niiden mukaiset opetussuunnitelmat ovat olleet käytössä kaikilla luokka-asteilla vuoden 2006 elokuusta lähtien.
Uudessa opetussuunnitelmassa vaaditaan yhä monialaisempia oppiainekokonaisuuksia. Eri oppiaineita yhdistetään siis mahdollisuuksien mukaan.
– Tästä on puhuttu jo pitkään, mutta nyt se tulee vaatimuksena opetussuunnitelmaan. Eri oppiaineiden opettajien pitää siis tehdä entistä enemmän yhteistyötä keskenään, Merja Lehtonen kertoo.
Jatkossa opettajan rooli on aiempaa enemmän ohjaava kuin opettava.
– Oppilaita ohjataan oppimaan, hakemaan tietoa ja kehittämään ajattelutaitoja. Pyritään siihen, että oppilaat oppisivat itse aktiivisesti tietoa hakien. Oppilas yritetään saada muodostamaan mielipiteitä asioista ja ymmärtämään ilmiöitä. Ulkoa opettelu vähenee, Merja Lehtonen selvittää.
Mutta ovatko kaikki opettajat valmiita luvassa oleviin muutoksiin?
– Osa on, osa ei. Iso laiva ei käänny hetkessä. Tilanne vaatii opettajilta arvokeskustelua, kouluttautumista ja uusien työkalujen käyttöönottoa, Merja Lehtonen pohtii.
Käytännössä opettajilla on oltava rohkeutta lähteä pois mukavuusalueeltaan.
– Uudet asiat ovat opettajillekin usein pelottavia. Onneksi kouluihin tulee vertaisopettajia, jotka opettavat opettajia työn ohessa. Opettajat näkevät oikeassa ympäristössä, miten uudet menetelmät toimivat, Lehtonen kertoo.
Digitaaliset välineet tulleet jäädäkseen
Jos Merja Lehtonen saisi kaiken vallan muuttaa kouluasioita, ensimmäisenä hän alkaisi rikkoa oppiaineiden rajoja entistä enemmän.
– Asiat eivät ole juuri koskaan toisistaan irrallisia. Siksi esimerkiksi englannin tai matematiikan tunnilla voitaisiin käydä läpi maantiedon asioita. Lisäisin siis riistiin opettelua, koska useimmat ilmiöt koskevat montaa eri oppiainetta.
Lehtonen ei kuitenkaan myönnä näkevänsä painajaisia suomalaiskoululaisten Pisa-tulosten heikentymisestä.
– Ehkä se kertoo jostain, mutta en näe tilannetta kovin huolestuttavana. Meidän pitää miettiä uusia opetustapoja. Koulun on tarjottava sivistystä niin, että nykyajan lapset innostuvat siitä.
Nykyajan nuoret ovat niin sanottuja tekniikan ihmelapsia. Siksi koulun pitäisi pysyä mukana tietotekniikkakehityksen aallonharjalla. Tämä on vaikeaa, koska taloudellisia resursseja on käytössä varsin rajattu määrä.
– Esimerkiksi langaton verkko ei toimi meidän koulussamme vieläkään. Meillä on yksi atk-luokka, jossa koneet toimivat, jos toimivat. Toki voimme hyödyntää entistä enemmän oppilaiden omia digitaalisia välineitä, rehtori Lehtonen sanoo.
Edessä valoisa tulevaisuus
Kaikista haasteista huolimatta kaupunginvaltuutettu ja rehtori Merja Lehtonen uskoo, että hänellä on johdettavanaan tulevaisuudessa koulu, jossa opiskelu on ilmiöpohjaista ja projektiluonteista.
– Uskon, että kun aikaa kuluu tarpeeksi, kaikilla oppilailla on tabletit ja muut uudenaikaiset välineet käytössään ja oppiaineiden rajoja rikotaan houkuttelevalla tavalla.
Kurun Yhtenäiskoulun uusi rehtori on asettunut työpaikalleen sillä mielellä, että koulun asioita kehitetään määrätietoisesti. Samalla rehtori aikoo kehittää itseään.
– Tulen varmasti viihtymään tässä rauhallisessa koulussa, jossa opettajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita. Koulussamme on tosi hyvä henki ja oppilaat saavat olla juuri sellaisia kuin ovat.
Comments are closed.