Kotimaista rautatiematkustusta kehittävä ja edistävä Suomen rautatiematkustajat ry. näkisi Ylöjärvellä kernaasti rautatieaseman. Yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Kämäräinen on ilahtunut, että kaupunginjohtaja Pentti Sivunen nosti aiheen viime kuussa jälleen pöydälle.
– Yhdistyksemme on itse asiassa ehdottanut Ylöjärvelle asemaa jo monta vuotta sitten. Näkisin, että asia on kiinni ainoastaan päättäjien ja VR:n halusta, Kämäräinen sanoo.
Pohjois-Karjalan Nurmeksessa asuva Kämäräinen kertoo olevansa kohtuullisen hyvin perillä Ylöjärven rautatieliikenteen tilasta. Ylöjärven Uutisten haastattelua varten hän innostuu kaivamaan lisää tietoja arkistoistaan.
– Ylöjärvellä on näemmä ollut kaukojunaliikennettä parin vuoden ajan 1980-luvun alussa… Kyseessä oli kokeilu, joka kesti vajaat kolme vuotta, Kämäräinen lunttaa.
Vuosina 1981–1983 Ylöjärveltä pääsi kaukojunan kyytiin kahdesti viikossa. Perjantaisin matkaa saattoi taittaa Seinäjoen ja sunnuntaina Helsingin suuntaan. Ylöjärvellä pysähtynyt juna ei ollut mikä tahansa lättähattu.
– Tämä voi kuulostaa erikoiselta, mutta periaatteessa Helsingin paikallisliikenne kulki Ylöjärven läpi, Kämäräinen naurahtaa.
– Eli siis pääkaupungin paikallisliikenteen käytössä ollut Sm1-juna meni kerran viikossa Seinäjoelle. Meno- ja paluumatkoillaan se pysähtyi monelle paikkakunnalle, myös Ylöjärvelle, hän tarkentaa.
Tampereen lentokonetehtaalla valmistettuja Sm1-junia voi edelleen nähdä maamme raiteilla, mutta Ylöjärven rautatieasemalla on nykyään hiljaista. Kalevi Kämäräistä jälkimmäinen seikka harmittaa.
– Rautatieseisakkeen palauttamista Ylöjärvelle voisi mielestäni aivan hyvin kokeilla. 1980-luvulla se ei kannattanut, mutta ajat ovat nyt muuttuneet.
”Ei niin kallista kuin voisi luulla”
Olennaisin seikka, joka tukee henkilöjunaliikenteen palauttamista Ylöjärvelle on väestön kasvu. 30 vuotta sitten paikkakunta oli runsaan 18 000 asukkaan maalaispitäjä. Nyt väkeä on liki kaksinkertainen määrä.
Kalevi Kämäräisen mielestä teknisiäkään ongelmia kokeilulle ei ole.
– Taajama-asutuksenne on tarpeeksi tiivistä, ja vanha asema-alue sijaitsee hyvällä paikalla keskellä kantakaupunkia. Raiteet ovat kaiken lisäksi hyvässä kunnossa, ja niitä myös käytetään säännöllisesti, Kämäräinen puntaroi.
Ainoa seikka, joka Ylöjärveltä puuttuu, on itse juna-asema. Nykyään Asematien varrelle pysähtyvät vain tukkeja kuljettavat puujunat, joiden tarpeisiin riittää raiteiden vieressä oleva hiekkatie.
Alueen kehittäminen olisi Kämäräisen mukaan kuitenkin lopulta pikkujuttu. Ahkerasti erilaisiin raideliikenteen asioihin kantaa ottava Suomen rautatiematkustajat ry. haluaa muistuttaa, että nykyaikainen junaseisake ei paljoa maksa.
– Kevyin ratkaisu on valaa raiteiden viereen pelkkä laituri. Monessa Ylöjärven kokoisessa kaupungissa – esimerkiksi Savonlinnassa – on tehty juuri näin. Jos varsinaista asemarakennusta ei tehdä, aseman rakentaminen ei ole niin kallista kuin voisi luulla, hän kertoo.
Suomen rautatieasemista vastaavasta Liikennevirastosta Ylöjärven kaukoliikennehaaveisiin ei osata ottaa tällä haavaa kantaa. Viraston tekninen johtaja Markku Nummelin kuitenkin osaa listata kriteerit, joiden pitäisi aseman saamiseksi täyttyä.
– Se edellyttää yhtäältä kannattavaa liikennettä ja toisaalta yhteistyötä liikennöitsijän, kaupungin ja Liikenneviraston välillä. Nykyaikainen uusi matkustajalaituri olisi tehtävä varsin tiukkojen esteettömyysvaatimusten mukaan ja huomioon tulisi ottaa myös liityntäpysäköintialueet ja mahdollinen syöttöliikenne, virkamies pyörittelee.
Rajua kritiikkiä VR:lle
Keskustelu Ylöjärven rautatieaseman kehittämisestä virkosi eloon marraskuussa, kun eläkkeelle siirtymässä ollut kaupunginjohtaja Pentti Sivunen nosti aiheen esille valtuuston kokouksessa. Sivusen mukaan kaukojunaliikenteen palauttamisesta puutarhakaupunkiin on ollut epävirallista puhetta jo vuosien ajan.
Mikäli henkilöjunat joskus pysähtyisivät Ylöjärvelle, tarkoittaisi se myös nykyisen puutavaraterminaalin siirtymistä muualle. Sivusen mukaan vaihtoehtoinen sijoituspaikka sille voisi olla Karhejärven kolmiraiteinen junankohtauspaikka Karhella.
– Kyllä ratkaisut löytyvät, jos ne halutaan löytää. Henkilöliikenne Ylöjärvelle vaatii määrätietoisuutta niin paikallisilta poliitikoilta kuin VR:ltäkin. Ikävä kyllä luulen, että VR sanoo todennäköisesti ”ei”, Kalevi Kämäräinen täräyttää.
– VR on kankea ja jäykkä laitos, joka ei halua kokeilla uutta. Tämänkaltainen uusi asema tuottaisi arkijärjellä ajateltuna kaikille osapuolille paljon hyvää, mutta kun kokeilunhalua ei ole, sitä ei ole, hän jatkaa huokaisten.
Suomen rautatiematkustajat ry. on vuosien mittaan antanut Pirkanmaan liitolle useita lausuntoja, joissa puolletaan Ylöjärven raideliikenteen elvyttämistä. Uuden kaukoliikenneaseman puolesta yhdistys puhui viimeksi vuonna 2011.
– Tampereen seudulla olisi mahdollisuuksia vaikka mihin, sillä raiteiden varrella asuu todella paljon ihmisiä, Kämäräinen tiivistää.
+++++
Haluaisitko sinä rautatieaseman Ylöjärvelle? Kerro mielipiteesi ja perustelusi allaolevassa kommenttikentässä!
Comments are closed.