Ylöjärvellä on tällä hetkellä lähes 2 000 työtöntä. Heistä pitkäaikaistyöttömiä on lähes 600. Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki on erittäin huolestunut.
– Olen varoittanut, että nyt mennään vielä syvemmälle kuin 1990-luvun lamassa, Mansikkamäki sanoo.
1990-luvun vaikeimpina aikoina Ylöjärvellä oli pahimmillaan noin 2 500 työtöntä.
Ylöjärven työttömyysaste on tällä hetkellä 12,7. Työttömien määrä on kasvanut vuodessa 16 prosenttia ja kahdessa vuodessa vielä sitäkin enemmän. Vielä vuoden 2012 heinäkuussa Ylöjärven työttömyysaste oli 8,9 .
Suurimman huolen aiheuttavat pitkäaikaistyöttömät. Ylöjärvellä on lähes 600 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä. Kaksi vuotta sitten heitä oli 300.
– Pitkäaikaistyöttömien määrä nousee erittäin huolestuttavasti, vaikka olemme kaksinkertaistaneet kuntouttavan työtoiminnan määrän. Tämä porukka vain kasvaa, sillä väkeä tippuu koko ajan lisää pois ansiosidonnaiselta päivärahalta, Mansikkamäki kertoo vakavana.
Työttömien määrä kasvaa nopeasti
Vielä tämän vuoden alkupuolisko oli työttömyyden kehityksen osalta myönteinen. Kesäkuussa alkoi kuitenkin alamäki.
Tämä johtuu suurimmalta osin siitä, että kesän aikana työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa kausiluontoisesti. Myös taloustilanne aiheuttaa omalta osaltaan sen, että työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa normaalia kausivaihtelua nopeammin.
Eniten työttömiä työnhakijoita on ilman ammattia olevien ryhmässä. Työttömiä on runsaasti myös konepaja- ja valimotyössä, rakennustyössä, hoivapalveluissa ja terveydenhuoltotyössä, myyntityössä, teknisessä asiantuntijatyössä, opetustyössä sekä prosessityössä.
Tarvittaisiin uusi Nokia
Mansikkamäen mukaan ongelmia aiheuttaa yhä enemmän se, että nyt myös julkisen sektorin talous alkaa yskiä.
Taantuman eteneminen näkyy ensin vientiteollisuuden vaikeuksina. Sen jälkeen ongelmissa on kauppa- ja palveluala. Viimeisenä tulee julkinen sektori, joka on nyt vaikeuksissa.
Haasteita tuottaa se, että verokertymä pienenee jatkuvasti ja kuntapuolella rahat vähenevät.
– Lisälainaa ei saisi ottaa, mutta jotain tarvitsisi kuitenkin tehdä. Yhtälö on aika vaikea ratkaistavaksi, Mansikkamäki miettii.
Hän muistuttaa, ettei näköpiirissä ole mitään sellaista, joka viittaisi uusien työpaikkojen syntymiseen.
– Meillä ei ole näkyvissä yhtään Nokiaa tai muuta vastaavaa ilmiötä, joka alkaisi hinata ylös koko yhteiskuntaa. Nyt esimerkiksi yleensä hyvin työllistävä autokauppakin alkaa laittaa ihmisiä pihalle.
Lakiviidakko aiheuttaa vaikeuksia
Pekka Mansikkamäen mukaan Suomi voisi ottaa oppia esimerkiksi Saksasta, Tanskasta, Hollannista tai Norjasta. Niiden työllisyyskuvioihin Mansikkamäki pääsi tutustumaan erään kansainvälisen projektin yhteydessä.
– Meillä valtiovalta ei ole tehnyt mitään isoa kokonaislinjausta työllisyyden hoidosta. Suomessa mennään talous edellä eli tehdään pieniä työllisyyspaketteja sinne tänne, Mansikkamäki ihmettelee.
Hänen mukaansa Suomen ongelma verrattuna Keski-Eurooppaan on se, että suomalaista yhteiskuntaa ohjataan säätämällä paljon lakeja.
– Aina, kun huomataan jokin ongelma, säädetään uusi laki. Tämä on johtanut siihen, että lait alkavat olla ristiriidassa toisiinsa nähden. Usein löytyy jokin pykälä, joka estää jonkin hyvän idean toteuttamisen.
Opiskelulla kohti uutta alaa
Nykyään työllisyyden hoidon velvoite on siirtynyt yhä enenevissä määrin kunnille. Mitä enemmän työllisyyden hoidosta karsitaan valtion palveluita, sitä enemmän työttömien aktivointi on kuntien harteilla.
Vaikka Ylöjärven työllisyyspalveluiden yhteistyö TE-toimiston kanssa onkin sujunut hieman paremmin kuin aiemmin, on Mansikkamäen mielestä monessa asiassa vielä kohentamisen varaa.
Esimerkiksi sähköisiä välineitä ei ole saatu toimimaan niin kuin pitäisi.
– Työttömän henkilökohtainen aktivointi ja asioista kertominen ovat huonommalla tasolla kuin aiemmin, Mansikkamäki toteaa.
Työvoimakoulutukset pyörivät toki jatkuvasti, vaikka niidenkin määrää on jouduttu vähentämään. Pekka Mansikkamäki peräänkuuluttaa muuntokoulutusta erilaisten täydentävien kurssien sijaan.
– Työttömänä oleva tarvitsisi koulutuksen, joka veisi hänet aivan uudelle alalle. Jos olet ollut hitsari ja metalliteollisuudessa tökkii, niin työttömänä kannattaisi miettiä ihan muuta alaa. Kun voi opiskella ansiosidonnaisella päivärahalla, pitäisi heti alkuun tarjota mahdollisuus opiskella uutta alaa.
Uusi toimintaohjelma tulossa
Vaikka heinäkuun työttömyysluvut ovat yleensäkin korkeita, ei Mansikkamäki odota työttömyysasteen juurikaan tippuvan, päinvastoin.
– Olen kuullut, että TE-toimiston ovet ovat käyneet elokuussa tiuhaan. Lisäksi kesän jälkeen yritykset ovat tehneet päätöksiä, joiden mukaan avoimia paikkoja ei täytetä. En näe, että edessä olisi kovin myönteisiä uutisia.
Mansikkamäki toivoo, että kunnat saisivat lisää työkaluja työllisyyden hoitoon.
– Meidän pitäisi pystyä sopimaan asioista yritysten kanssa entistä kitkattomammin paikallisella tasolla. Täytyisi kehittää jokin nykyistä paljon joustavampi järjestelmä.
Mansikkamäki kiittää kuitenkin sitä, että Ylöjärvellä poliittinen koneisto on aina ollut melko valveutunut hoitamaan työllisyysasioita.
– Esimerkiksi ensi kevättalvella meillä on iso työllisyyden hoitoa käsittelevä seminaari, jossa ovat mukana poliitikot, perusturva ja kaupungin johtoryhmä. Seminaarissa määritellään uusi työllisyyden hoidon linjaus ja toimintaohjelma, Mansikkamäki kertoo ja jatkaa:
– Kaikkemme siis teemme, vaikka erittäin huolissani olenkin.
