Valtava loukutusoperaatio Ylöjärven maaseudulla lähenee loppuaan, yli sata kissaa on pian kotia vailla – Eläinsuojeluaktiivi Pia Viirolalla on yksi viesti kissanomistajille

Ylöjärven maaseudulta paljastui alkusyksystä yli satapäinen kissapopulaatio, jonka viimeisiä yksilöitä on loukutettu tällä viikolla. Loukutusprojektissa mukana oleva Pia Viirola Kissankulma ry:stä sanoo, että kissalauma on paisunut mittaansa todennäköisesti vain muutamassa vuodessa.
Osa Ylöjärveltä löytyneen kissapopulaation jäsenistä asuu tällä hetkellä Hattulassa. Sijaiskodeissa kissat totuttelevat kotielämään niin kauan kun kaikki on valmista uuden kodin etsintää varten. (Kuva: Elina Kataja)

Pia Viirolalla ja muilla eläinsuojeluyhdistys Kissankulma ry:n vapaaehtoisilla on pitänyt kiirettä alkusyksyn ajan. Hämeenkyröläisyhdistys sai elokuussa tiedon valtavasta kissalaumasta, joka eleli ylöjärveläisellä maatilalla.

Tästä alkoi valtava loukutusoperaatio, joka on Kissankulman historian suurin.

Haastattelun aikana Kissankulman Viirola on jälleen suuntaamassa Ylöjärven maaseudulle, jossa on muutaman viime viikon aikana loukutettu jo noin 120 samaan populaatioon kuulunutta kissaa.

–  Vielä olisi loukutettavana noin kymmenen kissaa. Esimerkiksi yhtä pentua yritämme nyt houkutella esiin mökin alta, Viirola kertoo.

Lue myös: Pirkanmaata riepottelee kissakriisi, kun leikkaamattomista kissoista syntyy kymmenpäisiä populaatioita: ”Vastaanotettujen kissojen määrä on nyt yhtä suuri kuin koko viime vuonna”

Ylöjärven kissalauman keski-ikä on pari vuotta. Tällä viikolla kissojen löytöpaikasta pyydystettiin viimeisiä yksilöitä, muun muassa mökin alla piilotteleva pentu. (Kuva: Elina Kataja)

Lauma paisui lyhyessä ajassa

Viirolan mukaan ylöjärveläisen kissalauman keski-ikä on kohtuullisen nuori, noin pari vuotta. Hän arvelee, että populaatio on saattanut paisua nykymittoihinsa vain muutamissa vuosissa.

– Riittää, että on yksi leikkaamaton natu (naaraskissa) ja leikkaamaton kolli. Natu voi tehdä kolmet poikaset vuodessa. Siitä se rupeaa äkkiä kertaantumaan, jos poikueessa on tyttöjä ja poikia. Kertaantuminen on kissoilla pikaista ja tehokasta.

Viirolalla onkin yksi viesti kissanomistajille:

 – Kissa, etenkin ulkoileva sellainen, tulee aina leikkauttaa. Tätä ei voi liikaa painottaa.

Lue myös: Hille, 23, kerää pulloja ja tölkkejä kodittomien kissojen hyväksi – Parissa päivässä ihmiset lahjoittivat hänelle pantillisia pulloja satojen eurojen edestä

 Viirola luonnehtii ylöjärveläiskissoja puolikesyiksi, sillä ne ovat olleet tekemisissä ihmisen kanssa. Hänen mukaansa suuriksi paisuneista kissapopulaatioista ilmoitetaan kissayhdistyksille useimmiten naapureiden toimesta. Kissojen omistajalle tilanne on yleensä arka. – Meihin saa olla aina yhteydessä. Emme arvostele tai tuomitse. Meille on pääasia, että kissat saadaan talteen ja tilanne sitä kautta purettua. (Kuva: Elina Kataja)

Loukusta väliaikaiskotiin

Kissalauman loukutusoperaatio aloitettiin elokuussa, ja se on työllistänyt joka kerta kolmesta viiteen vapaaehtoista. Etenkin kuskeja tarvittiin ensimmäisillä kerroilla, kun pakettiauton perätilat täyttyivät kissojen kopeista.

– Viritimme loukkuja monta kerrallaan. Minä istuin pakussa leveässä haara-asennossa ja vastaanotin kissoja ja laitoin koppiin, Viirola kuvailee.

Hänen mukaansa kissat tekevät luontaisesti vastarintaa, kun niitä loukutetaan.

– Kyllä ne ranttaliksi laittoivat, kun satimeen jäivät. Mutta aika rauhallisesti ne olivat sitten, kun koppa peiteltiin. Siellä ne möllöttivät. Nämä kissat ovat puolikesyjä, kun ihminen on niitä ruokkinut.

Loukutuspaikastaan kissat kuljetettiin vapaahehtoisten sijaiskoteihin. Kissankulman avuksi on rientänyt myös muita kissayhdistyksiä, joiden kautta osa kissoista sijoitetaan myöhemmin uusiin koteihinsa.

Lue myös: Lue myös: Tyyppi-kissa elää kuin filmitähti – saa fanipostia ja yöpyy hotelleissa

Kissoille aletaan etsiä pian koteja. Viirolan mukaan tavallinen tie kissan uuteen kotiin käy kotiehdokaslomakkeen kautta. – Useimmiten ihminen laittaa kotiehdokaslomakkeen, jossa hän kertoo itsestään. Sitten pohditaan, mikä kissa olisi sopiva esiteltävä hänelle. Tämän jälkeen kissoja käydään katsomassa ja toivotaan, että joku niistä osuu (Kuva: Elina Kataja)

Kissojen hoidosta valtavat kustannukset

Ennen uusien kotien etsimistä 130-päisestä kissalaumasta jokainen kissa käy läpi eläinlääkärin terveystarkastuksen, johon sisältyy rokotus, madotus sekä verikoe, jossa kissat tutkitaan kissojen immuunikadon (FIV) varalta. Lisäksi kissat steriloidaan tai kastroidaan.

Koko lauman hoitokustannukset kohoavat Viirolan arvion mukaan kymmeniin tuhansiin euroihin.

– Joskus laskimme, että yhden kissan hoito maksaa 450 euroa. Tämä populaatio on suht hyväkuntoista, joten hoitokulut jäävät varmaan alle keskihinnan. Lähemmäs 50 000 euroa kulut tämän porukan kanssa kuitenkin menevät.

Lue myös: Ensikodista uuteen elämään – Satu Hakalan kautta on kulkenut jo satoja apua tarvitsevia kissoja

Kissalauman hoito tulee kalliiksi Kissankulma ry:lle. Paras tapa auttaa kissoja on tehdä yhdistykselle rahallinen avustus tai ruokalahjoitus. (Kuva: Elina Kataja)

Yhdistys pyörii lahjoitusten voimin

Summa on jättimäinen vapaaehtoisvoimin toimivalle Kissankulmalle, joka ei saa toiminnalleen minkäänlaista kunnallista tai valtiollista rahoitusta. Viirola kiitteleekin, että vastuuta kissoista on saatu jaettua eri yhdistysten kesken.

– Onneksi yhteistyö toimii. Muuten olisi ihan mahdoton rahanmeno yhdelle yhdistykselle.

Viirolan mukaan Kissankulma rahoittaa kissojen hoidon lähinnä ihmisten avustusten turvin. Suurimmat menoerät ovat kissojen eläinlääkärikäynnit ja ruokinta.

– Olemme tehneet laajaa rahankeräystä ja myymme kannatustuotteitamme. Isoin apu meille on siitä, että ihminen käy meidän Facebook-sivuilla ja laittaa rahaa tulemaan, jos on yhtään ylimääräistä sen verran.

Kissankulma vastaanottaa myös ruokaa paikan päällä Kyröskosken kissalassaan.