Ylöjärven kaupunki on etenemässä raitiotiesuunnitelmissa. Kaupunginhallitus päätti käynnistää seuturaitiotien Hiedanrannan ja Ylöjärven välisen ratahaaran tarkentavan yleissuunnittelun. Suunnitelman kustannusarvio on puoli miljoonaa.
Päätöstä Ylöjärven kaupungin liittymisestä raitiotiehankkeeseen ei ole vielä tehty. Lähijuna on toinen vaihtoehto tulevaisuuden julkisen liikenteen kehittämiseksi. Sen suunnitelmat on kuitenkin täysin sivutettu. Keskustan valtuustoryhmä on tällä valtuustokaudella tasaisin välein nostanut asiaa keskusteluun, mutta ei ole saanut asian taakse riittävää kannatusta muilta puolueilta. On merkillistä, että näin on käynyt. Miksi lähijunasuunnitelmia ei haluta kaupungissamme edistää? Niin kauan kun ei ole päätöstä, pitäisi olla aitoja vaihtoehtoja!
On kuntalaisten etu ja oikeus, että kalliita tulevaisuuteen suunniteluja suuria linjauksia arvioidaan avoimesti. Kuntalaisten oikeudesta osallistua säädetään kuntalain (410/2015) 22 §:ssä. Sen mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston on pidettävä huolta siitä, että kuntalaisille on tarjolla laajasti ja monipuolisesti erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Onko tästä, yli sadanmiljoonan euron hankkeesta, kysytty kuntalaisten mielipidettä? Onko kysytty kuntalaisilta, miten joukkoliikennettä tulisi kehittää, jotta se palvelisi heidän tarpeitaan paremmin? Onko kuntalaisten tietoon tuotu rehellistä vertailua lähijunan ja raitiotien eduista, haitoista sekä todellisista kustannuksista? En ole nähnyt ainuttakaan. Sen sijaan julkisuudessa on vähätelty lähijunan tuomia etuja. Siksi haluankin nostaa esiin muutamia tärkeitä näkökulmia.
Ylöjärvi sijaitsee Suomen päärataverkoston varrella. Meillä on samanlaiset mahdollisuudet lähteä mukaan lähijunasuunnitteluun kuin Lempäälässä. Useat kaukojunat ovat jo vuosia pysähtyneet Lempäälän kohdalla ja lempääläläiset ovat saaneet nauttia nopeasta yhteydestä Tampereelle sekä sujuvasta kaukomatkustamisesta jo joitain vuosia. Tällä hetkellä Lempäälä on käynnistänyt asema-alueen laajennusrakentamisen sekä suunnittelee uusia lähijunapysäkkejä.
Vastaava toiminta olisi mahdollista toteuttaa lyhyellä aikavälillä myös Ylöjärvellä. Suomen päärata kulkee Asematien vieritse. Asematie sijaitsee keskeisellä paikalla Ylöjärvellä. Siitä on lyhyt etäisyys paitsi ydinkeskustan koteihin, myös kaupungintalolle, kirkolle, keskustan kouluille, koulutuskeskus Valoon ja jopa terveyskeskukseen. Myös Elovainion liikekeskus on kävelyetäisyyden päässä. Täydellinen sijainti!
Voisimme rakentaa junaseisakkeen Asematien varteen ja alkuun matkustaa tietyillä kaukojunilla Tampereelle tai suunnata kotiasemalta suoraan kauemmaksi etelään tai pohjoiseen. Kun toisen raiteen rakentaminen lähijunaa varten myöhemmin aloitettaisiin, asemaa sekä liityntäparkkia laajennettaisiin. Tilaa rakentamiselle on tällä alueella riittävästi. Aseman sijoittaminen alueelle yhdistäisi myös keskusta-alueen hajanaista rakennetta. Lähijunan lisäraide rakentuisi jo olemassa olevan radan vierelle, jolloin ympäristöä ja infraa ei vahingoittuisi samassa määrin kuin raitiotiehankkeessa. Näin ollen lähijunan rakentamisen hiilijalanjälki voidaan nähdä pienempänä. Sen rakentaminen on ympäristöystävällisempää!
Ajatellaan tilannetta, jossa lähtisimme mukaan raitiotiehankkeeseen. Ratikan päätepysäkiksi on kaavailtu Leija-puiston aluetta. Se tarkoittaisi, että merkittävä määrä jo olemassa olevaa infraa jouduttaisiin hajottamaan ratikkareitiltä. Lisäksi Ylöjärven keskeisin väylä, Kuruntie, muuttuisi entistä ruuhkaisemmaksi yksityisautoilijoiden kannalta. Joukkoliikenteen kuuluisi olla vaihtoehto eikä toimia yksityisautoilun hankaloittajana. Tämä toki voi olla joidenkin poliittisten tahojen tahtotila.
Entä sitten matkustamisen sujuvuus? Kummalla sinä matkustaisit mieluummin Tampereelle: 10 minuutin sujuvalla kahden pysähdyksen (Teivo, Lielahti) taktiikalla vai 20 minuutin useamman pysähdyksen taktiikalla? Jos valitsit nopeamman yhteyden, valitsit lähijunan.
Raitiotietä on perusteltu sillä, että se lisää maan arvoa Ylöjärvellä sekä muun muassa Mäkkylä-Teivo-alueen kiinnostavuutta. Sama kiinnostus, ellei jopa suurempi, tulee myös lähijunalla.
Ja entä kustannukset? Tietyt tahot puhuvat, että raitiotie ei maksaisi ylöjärveläisille mitään, mutta kustannus on kuitenkin yli satamiljoonaa euroa. Uskooko joku todella, että Allianssi olisi hyväntahtoinen taho, joka ei sijoittamiaan miljoonia haluaisi takaisin tietyllä aikavälillä? Lisäksi kaupungille tulisi maksettavaksi vastikekulut sekä käyttömaksut. Maksaisimme niitä hamaan tulevaisuuteen, vaikka ylöjärveläiset eivät käyttäisi ratikkaa. Ja jos käyttöaste jäisi matalaksi eikä lipputuloja saataisi riittävästi, maksumieheksi joutuisivat kaikki veronmaksajat yhteisvastuullisesti. Lisäksi jo rakennusvaiheessa tulisi kaikki infran muutostyöt esim. liikenneympyröiden poistot ylöjärveläisille maksettavaksi. Ja kuinka monta miljoonaa meidän veroeuroja onkaan käytetty viimeisten vuosien aikana niiden rakentamiseen?
Miten käyttäjät, kuntalaiset, näkevät asian? Onko merkityksellisempänä olla mukana Tampereen kärkihankkeessa vai se, että teemme päätöksen, jolla savutamme konkreettisia asioita: aseman keskeinen sijainti, nykyisen infran sekä maisemien säilyminen, 10 minuutin sukkela junayhteys Tampereelle? Ehkä arvona nähtäisiin asukkaiden näkökulmasta myös se, että pääkaupunkiseudulle tai pohjoiseen pääsisi kaukojunalla oman kaupungin asemalta.
Ylöjärveläiset! Kesäkuussa päätetään siitä, ketkä saavat kuntalaisten valtakirjan päätöksen tekoon. Muista äänestää ja mieti, ketä äänestät. Kaupunkimme tulevaisuudesta päätetään nyt!
Leena Risku
varavaltuutettu, kuntavaaliehdokas (kesk.)
Comments are closed.