Seuraava valtuusto määrittää Ylöjärven kaupungin suunnan pitkälle tulevaisuuteen.
Kaupunki on hankkinut tai on hankkimassa isot maa-alueet Soppeenmäen ja Tampereen rajan väliseltä alueelta. Niiden rakentuminen on kiinni tulevan valtuuston päätöksistä, eli valtuusto päättää, olemmeko mukana Tampereen kaupunkiseudun kehityksessä ja liikennejärjestelyissä.
Tampereen kaupunkiseudun liikennöinti on suunniteltu niin, että Lempäälästä ja Nokialta se hoidetaan lähijunalla ja linja-autoliikenteellä. Pirkkalasta, Ylöjärveltä ja Kangasalalta raitiotie- (ratikka) ja linja-autoliikenteellä. Ylöjärven liikennettä on suunniteltu niin, että kun ratikka tulee Lielahteen, niin Ylöjärven linja-autoliikenne ajaa siihen saakka ja siitä vaihto ratikkaan. Lisäksi muutama hajavuoro kulkee keskustaan.
Nyt ratikka on suunniteltu rakennettavaksi ensin Lielahteen, sitten vuonna 2028 Härmälä–Pirkkala suuntaan. Sen jälkeen olisi alustavan aikataulun mukaan vuorossa Ylöjärven suunta vuosina 2029–2032, ja lopulta Kangasalan suuntaan. Ratikan taloudelliset vaikutukset pelkästään maanarvoon kaupungin omistamien maiden osalta ovat arviolta noin 82 miljoonaa euroa ja saman verran olisi myös yksityisten maiden arvonnousu.
Lisäksi on laskettava muun muassa yksityisten ihmisten nykyisen asunto-omaisuuden merkittävä arvonnousu. Vaikutukset heijastuvat koko kaupungin alueelle tuomalla elinvoimaa. Tämä mahdollistaa säilyttämään nykyiset palvelut yllä ja niitä voidaan jopa parantaa koko kaupungin alueella.
Ratikan rakennuskustannukset tälle osalle on arvioitu noin 125 miljoonaksi euroksi, josta osa kohdistuu Tampereen alueelle. Rahoituksen hoitaa, eli velkaa tähän investointiin ottaa Raitiotie Oy. Ylöjärven kaupunki ei ota velkaa tätä varten, vaikka näin valheellisesti jopa osa nykyisistä päättäjistä väittää. Asia on heillekin kyllä avattu.
Jos tulevat päättäjät päättävät, ettei Ylöjärvi ole tässä hankkeessa mukana tuolla aikataululla vaan ehkä joskus myöhemmin, niin raitiotie rakennetaan Ylöjärven sijasta Kangasalle. Tämän jälkeen raitiotieallianssi puretaan, eikä ratikkaa saada Ylöjärvelle ollenkaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että kehityksen painopisteet kaupunkiseudulla suuntautuisi kaikkialle muualle kuin Ylöjärvelle, koska rakennusliikkeet ja muut investoijat menevät sinne missä kehitystä on.
Tämähän on jo nyt nähty Tampereella. Siellä missä on ratikka, rakennetaan voimakkaasti. Kaupunginhallitus joutui jo nyt maaliskuussa äänestämään yleissuunnitelmassa mukana olemisesta. Äänin 8–3 päätettiin Ylöjärven mukanaolosta suunnittelussa. Puolesta olivat kokoomuksen, sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat, vastaan äänestivät perussuomalaiset ja keskustan edustaja.
Jos emme ole tässä kehityksessä mukana, vaikutukset kohdistuvat olennaisesti hankittuihin maa-alueisiin, keskustan kehittymiseen sekä hintatasoon. Samalla se vaikuttaa myös koko Ylöjärven alueen kehittymiseen. Poisjääminen vaikuttaisi myös ylöjärveläisten yksityishenkilöiden omaisuuden arvoon negatiivisesti. Tämä suuntaus on jo nyt hieman näkyvissä. Pirkkalassa, joka on ilmoittanut olevansa positiivisesti mukana seudun hankkeissa, on selkeä positiivinen kehitys. Samoin Nokialla ja Lempäälässä.
Lähijunaliikenne ei ole vaihtoehto nykyisellä ratakapasiteetilla Ylöjärvelle, koska se vaatii toisen raideparin ja sen tulo voi kestää jopa vuosikymmeniä. Nykyinen rata on niin liikennöity, ettei se ole vaihtoehto, mutta tietysti joku matkustajajuna voisi jatkossa pysähtyä myös Ylöjärvellä.
Eli seuraava valtuusto päättää, onko Ylöjärvi osa voimakkaasti kasvavaa kaupunkiseutua vaiko taantuva takapajula, eli kuka sammuttaa valot. Äänestäessä kannattaa katsoa kenelle äänensä antaa!
Mika Kotiranta
kaupunginvaltuuston 2.varapuheenjohtaja, Ylöjärven yrityspalvelun hallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu 24 vuoden ajan, kuntavaaliehdokas (kok.)
Comments are closed.