Kaupungintalolla järjestetyssä asukasillassa kerrottiin mahdollisesti Ylöjärvelle ulottuvan seudullisen raitiotien yleislinjauksista. Keväällä seuturatikasta järjestettiin nettikysely, johon hanketta suunnittelevien kuntien asukkaat saattoivat osallistua. Ratikkaliikenne Ylöjärvellä alkaa aikaisintaan kuluvan vuosikymmenen lopulla.
Pieni kuulijajoukko oli saapunut valtuustosaliin kuulemaan esitystä seuturatikan maankäytön suunnitelmasta, josta kertoi vs kaupunkirakennejohtaja Mari Ruissalo. Heti tilaisuuden avauspuheessa asukastoimikunnan puheenjohtaja Ossi Sippola kertoi, ettei Ylöjärven raitiotieosuuden hintalappu ole vielä selvillä. Hän totesi kuitenkin, että kaupungin talous ei tule menemään projektista kuralle.
– Tähän perustetaan oma yhtiö ja siihen tulee valtion apuja, hän perusteli.
Suunnitteluasteella
Seuturatikan yleissuunnitteluvaihe alkoi vuioden 2019 kesällä ja jatkuu ensi tammikuuhun asti.
– Tämä on ensimmäinen suunnitteluvaihe ja vielä aika karkea, mutta tässä on tavoitteena lyödä lukkoon ne alueet, joissa ratikka kulkisi, jos se päätetään rakentaa, Ruissalo valotti tilannetta.
Hän tähdensi, että raitiotien rakentamisesta Ylöjärvelle ei ole vielä tehty päätöstä.
Yleissuunnitteluvaiheessa määritellään raitiotiehen käytettävien maa-alueiden lisäksi mahdolliset pysäkit, varikot, sillat, tunnelit ja tilanjako kaduilla, mutta se ei tähtää raitiotien välittömään rakentamiseen. Myös itse rakentamisen aikajänne ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa.
Raitiotien toisesta vaiheesta, joka ulottuisi Pyynikintorilta Lentävänniemeen, päätetään Tampereella myöhemmin syksyllä. Ylöjärvi astuisi mukaan hankkeen kolmannessa vaiheessa, jolloin raitiotietä jatkettaisiin mahdollisesti myös Pirkkalaan ja Kangasalle.
Raitiotien rakentamista puolletaan muun muassa sillä, että se tukee kestävää liikkumista, kun autolla liikkumisen tarve vähenee. Ratikkaa pidetään myös vetovoimatekijänä, joka houkuttelee kaupunkiin lisää asukkaita. Haasteena on raitiolinjan sovittaminen luontoon ja jo rakennettuun ympäristöön.
Joukkoliikenteen runkolinja
Raitiotie muodostuisi alueensa joukkoliikeenteen runkolinjaksi, johon syöttöliikenne järjestetään busseilla. Bussien ja ratikan päällekkäinen liikennöinti ei ole taloudellisesti kannattavaa. Linjasuunnitelmien mukaan Ylöjärveltä pääsisi suoraan ilman vaihtoa Tampereen keskustan kautta Hervantaan.
Hiedanrannan vaihtopysäkin kautta matka jatkuisi Hervantajärvelle, TAYSiin tai Hatanpäälle. Tampereen kaupunki on esittänyt, että Lielahdessa ratikka kulkisi Turvesuonkadun kautta. Ylöjärven suuntaan tässä vaihtoehdossa päätettäväksi tulisi linjan vieminen joko Vaasantien ja rautatien yli tai ali. Ylöjärven keskustaan ratikka kulkisi joko Mikkolantietä tai Vaasantietä pitkin.
Raitiotien kannattavuudeksi on laskettu noin 3 000 käyttäjää per pysäkki. Ylöjärvellä pysäkit tulisivat Mäkkylään, Soppeenmäkeen, keskustan Salen läheisyyteen (Räikkä) ja joko Leijapuistoon tai Asemantien puuterminaalille. Pääteasemiksi on hahmoteltu joko Leija-kirjaston ja S-Marketin väliin jäävää Leijapuistoa tai nykyistä puuterminaalia.
– Tällä hetkellä realistisemmalta näyttää Leijapuisto, joka jo sijoittuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen, Ruissalo totesi. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollistaisi sujuvat vaihdot ratikasta kaukojunaan, jos valtio tulevaisuudessa satsaa pääradan lisäraiteisiin ja Ylöjärven kaukojunapysäkkiin. Ratikan liityntäpysäköintejä tulisi Teivoon ja Matkatielle. Vuorentaustan bussilinja mahdollisesti säilyisi ja kuljettaisi matkustajat liityntäpysäkille.
Sujuvuutta matkustamiseen toisivat lyhyet vuorovälit. Ylöjärven linjalla vuoroväli olisi 10 minuuttia, ja päällekkäin menevillä linjoilla 5 minuuttia. Matka Soppeenmäestä Koskipuistoon kestäisi noin 25 minuuttia.
– Ratikan keskinopeus Ylöjärven ratahaaralla on noin 30 kilometriä tunnissa. Ylöjärven ratahaara on tosi suora. Nopeuskin saadaan aika kovaksi, jolloin se on houkutteleva matka-ajan puitteissa, Ruissalo totesi.
Matalalattiainen raitiovaunu on leveämpi ja pidempi kuin esimerkiksi Helsingin ratikka ja yhteen yksikköön mahtuu kerralla 260 matkustajaa. Ratikan kyydissä kulkevat myös polkupyörät ja sähköpotkulaudat. Koska ratikka ei voi ajaa liikenneympyrässä, nämä katoaisivat Ylöjärven katukuvasta, ja ne korvattaisiin valo-ohjauksella.
Ylöjärven kaupunginvaltuusto päättää aluevarauksista Ylöjärven ratahaaralle 2. marraskuuta.
