Työpaikalla on nyt meneillään kaksi veikkausta. Valitaanko Biden vai Trump marraskuussa seuraavaksi Yhdysvaltain presidentiksi? Ja minkälainen korona-aalto syksyllä on tulossa.
Toinen korona-aalto on varmaankin tuloillaan. Nyt vain mietitään, miten korkealle se veden heittää. Virus saatiin keväällä hallintaan rajoitustoimilla, kun viranomaiset ja kansalaiset tekivät hyvää työtä epidemian leviämisen estämiseksi. Nyt kesällä rajoituksia purettaessa jotkut ihmiset helposti olettivat, että palataan hiljalleen normaaliin. Elokuun alusta lähtien sallittiin yli 500 hengen yleisötilaisuudet.
Lontoossa asuva ystäväni sanoi, että keväästä asti Lontoossa on joukkoliikenteessä ja kaupoissa asioidessa täytynyt pitää maskia kasvoilla. Tietysti Lontoon väkimäärä aivan eriluokkaa kuin Suomessa missään, mutta joka tapauksesssa, tilanne ei ole juurikaan siellä helpottunut. Maskipakko jatkuu, eikä pandemia ole lähelläkään ohitse.
Suomessa elokuussa monet ihmiset palasivat samanaikaisesti etätöistä ja lomilta töihin. Työpaikoilla ja joukkoliikennevälineissä on enemmän ihmisiä kuin kertaakaan maaliskuun alun jälkeen. Koulut alkoivat ja lapsia viedään taas päiväkoteihin.
Kasvomaskin voisi ottaa käyttöön heti. Maskipakko voisi muuten olla aika hyvä asia: ehtisi ehkä kerrankin sanomaan pubissa vastakkaiselle sukupuolelle muutakin kuin hei, ennenkuin hän liukenisi vierestä.
Kesällä huomasi, että ihmiset olivat hieman väsyneet koronarajoituksiin ja usein turvavälit unohdettiin. Julkisissa liikennevälineissä turvarajoja ei juuri noudateta, ja toki ruuhka-aikana se on lähes mahdotonta. Käsidesin käyttö on myös vähentynyt kaupoissa kesän aikana, vaikka virus tarttuu pinnoiltakin. Käsien desinfiointi ja peseminen ovat oikeasti tärkeitä torjuntakeinoja. Ja lopulta tartuntajäljitys on varmasti keskeinen ja tehokas menetelmä epidemian torjunnassa.
Tänä kesänä kotimaan matkailu oli ennätyksellistä. Monista paikoista mökkejä ja hotellihuoneita oli vaikea saada, mutta miten käy nyt syksyllä? Talvisesongin kohtalo matkailun tiimoilta ratkeaa huomattavilta osin loppukesän aikana – miten korona meille voimiansa näyttää? Ehkä näemme vielä tarjouksia: osta viikko, saat toisen viikon ilmaiseksi tarjouskoodilla corona19.
Lue Timo Jokisen aiempia kolumneja:
Entä ellei koronaa olisi tullutkaan? Herää kysymys, onko kaikki matkustelumme oikeasti tarpeellista
Loma – palaan sitten, kun jalkani alla alkaa tuntua aamukastetta
Jo joutui armas aika – tällä kertaa hiljaa ja vähäeleisesti
Luvassa kaikkien aikojen kotimaan matkailukesä – jos korona suo
Kun tavallisuus ei ole mitään: nuori ei päätä haluavansa jäädä ulkopuolelle
Tankki täyteen – korona on tuonut jotain hyvääkin
Vakiovierastamme ei voi rajoittaa tai laittaa sulkuun
Jo on aikoihin eletty, mutta vielä se kesä tulee
Koronaa pakoon: Kotikaupungin luonto tarjoaa upeita elämyksiä tässä ajassa
Entäs sitten, Leevi – mitä pandemian jälkeen?
Timo Jokinen: Opettele luopumaan – muistoja ei kukaan voi ottaa pois
Paluu Ylöjärvelle 45 vuoden jälkeen – ”Hei pysähdy” Minkä sä viet minua?”
Lääkärin resepti: Annos Sibeliusta, Kärkeä ja Leskistä
Timo Jokinen: Omaishoitaja on arjen sankari
Timo Jokinen: Mitä lahjaksi rakkaimmalle? – vain sinä voit sen tietää
Timo Jokinen: Tämä kiinnostus kuvastaa kaipuuta menneeseen
Timo Jokinen: Ihmisellä on taipumus kaivata nykyhetkestä aina johonkin – syksyllä asia korostuu
Timo Jokinen: Itsekin sorrun silloin tällöin liian aikataulutettuun päivään
Timo Jokinen: Otetaanko lemmikkieläin vai ei?
Timo Jokinen: Dohan menestysrima taitaa olla liian korkealla
Timo Jokinen: Lastensuojelutilastot synnyttivät tämän tekstin