Riistanpyynti vaatii useita taitoja, joita pääsee harjoittamaan metsästyskursseilla ja ennen kaikkea jahdeissa. Usein kipinä metsästykseen saadaan suvusta. Kurun Luoteessa majaansa pitävän Kuusilinnan metsästysseurueen kaksikko, Harri Tiura ja hänen 12-vuotias poikansa Onni, ovat on hyvä esimerkki.
Nuoresta iästään huolimatta Onni Tiuraa voi sanoa jo paljon nähneeksi metsästäjäksi. Hän on vuosien aikana osallistunut moneen eri riistaeläinjahtiin ja saanut kaadettua lukuisia saaliita.
Onni suoritti metsästäjätutkinnon kahdeksanvuotiaana.
– Sitä ennen olin jo kulkenut isän mukana metsästysreissuilla, Onni kertoo.
Heti ensimmäisenä syksynään Onni sai kaadettua teeren. Vähän tätä myöhemmin tähtäimeen ja luodin tielle jäi hirvi. Vastaavaan on pystynyt harva kahdeksan vuoden ikäinen.
Vain muutamaa päivää ennen tämän jutun tekoa Onni saalisti peuran.
– Noin nuorena metsästykseen voi osallistua vain aikuisen välittömässä läheisyydessä. 15-vuotiaana aseeseen voi hakea rinnakkaislupaa, jonka myötä on mahdollista metsästää myös itsenäisesti, Harri Tiura taustoittaa.
Harri Tiura puolestaan aloitti metsästäjänuransa ollessaan 12-vuotias. Innoittajana oli niin ikään hänen oma isänsä.
– Isäni sai kipinän lajiin sen sijaan jostain muualta, Harri Tiura toteaa.
Ympäri Eurooppaa
Ajan kuluessa Harri Tiura on ollut monessa mukana.
– Vaikea keksiä, minkä riistaeläimen metsästämisestä minulla ei ole kokemusta, hän juttelee.
Laji on vienyt mennessään myös kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Euroopassa tutuiksi ovat tulleet muun muassa Ruotsi, Viro, Saksa, Italia ja Tšekki. Viimeksi mainitussa Harri Tiura kävi edellisen kerran vain muutamia viikkoja sitten.
– Afrikassa en ole käynyt, mutta se ei minua niin kiinnostakaan. Lajit ovat minulle niin vieraita, Hän sanoo.
Myös Onni on päässyt isänsä mukana metsästysmatkoille. Nuori kurulainen on osallistunut monta kertaa esimerkiksi villisika- ja hanhijahtiin Virossa sekä kaatanut kauriin Saksassa.
Ulkomaanretkille on helppo lähteä senkin vuoksi, että Tiuroilla on tuttavia useassa Euroopan maassa. Kuusilinnan metsästysseurueessakin on Alankomaista ja Saksasta kotoisin olevia jäseniä.
Tekemällä ja mallintamalla
Perhetaustasta on varmasti hyötyä metsästystaitojen harjoittamisessa, jos on nuoresta pitäen päässyt seuraamaan toimintaa läheltä. Mikään edellytys tämä ei tietenkään ole hyväksi metsästäjäksi oppimisessa.
– Metsästäjätutkintoon tähtäävät kurssit ovat hyviä ja opettavaisia. Tärkein työ tapahtuu tietysti käytännössä metsästysmailla, Harri Tiura korostaa.
Virheiden tekeminen on tietenkin luonnollista, ja niistä oppii.
– Kokeneilta metsästäjiltä on myös hyvä ottaa mallia, Hän alleviivaa.
Hyvältä riistanpyytäjältä edellytetään kehittynyttä ampumataitoa. Myös muut ominaisuudet ovat tärkeitä. Esimerkiksi riistan käsitteleminen on taitolaji.
– Metsässä pitää myös osata kulkea äänettömästi ja mahdollisimman näkymättömästi, ettei säikyttele eläimiä tiehensä, Harri Tiura kiteyttää.
Ampuma-asemassa eli passissa pitää olla paitsi äänettömänä myös tarkkana.
– Siinä ei voi kaiken aikaa räplätä puhelinta. Saalis vilistää muuten nopeasti silmien alta pakoon.
Metsästäminen on tiivistä yhteispeliä. Esimerkiksi ennen hirvijahtia porukka keskustelee ensin, missä on nähty jälkiä, minkä jälkeen kartasta rajataan jahtialue. Ampujat käyvät sovittuihin kohtiin passiin, ja koirat päästetään irti jäljittämään saalista. Kaiken aikaa joukko pitää toisiinsa yhteyttä VHF-radiopuhelimilla. Kukaan ei ammu ilman, että muut tietäisivät siitä.
Samanhenkisiä ihmisiä
Onnin metsästystaidot ovat jo kehittyneet huimasti. Toki kaiken aikaa oppii lisää, mutta halukin oppimiseen on kova.
– Kouluun poikaa pitää herätellä yleensä kolme kertaa. Vaikka metsälle lähdetään samaan aikaan, siihen riittää yksi herätyskerta, Harri Tiura hymähtää.
Onni viihtyy siis lajin parissa erinomaisesti. Itse tekemisen lisäksi vielä olennaisempaa hänelle on yhteinen aika kavereiden kanssa.
– Tärkeintä minulle täällä ovat ystävät, Onni painottaa.
– Täällä saa olla samanhenkisten ihmisten parissa, isä Harri Tiura säestää.
– Ja poissa kotoa, hän vitsailee naureskellen.
Comments are closed.