Rullalautailuun hurahtaneille kaksi vuotta voi olla ikuisuus. Ainakin, jos tuona aikana ei pääse skeittaamaan kunnon olosuhteisiin.
Ylöjärven skedeskene saa kauan kaipaamansa piristysruiskeen tänä keväänä, kun upouuden skeittiparkin rakennustyöt on määrä polkaista käyntiin. Hankkeen takana olevan Pirkanmaan Kaarikoirat ry:n tavoitteena on luoda paikka, jonne tullaan ympäri maakuntaa.
– Puistosta tulee 300 neliömetrin laajuinen, ja se palvelee kaikeinikäisiä skeittaajia. Ja mikä tärkeintä: paikan olemme suunnitelleet me, skeittaajat, puheenjohtaja Niklas Pedersen kertoo.
Monipuolista skeittitoimintaa Tampereella järjestävä Kaarikoirat käänsi katseensa Ylöjärvelle sattumalta. Kaikki alkoi vuonna 2012, kun yhdistyksen aktiivit päivittelivät kaupungin huonoa rullalautailutilannetta juuri oikealle henkilölle.
– Kerroimme vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlajalle, että Ylöjärven harrastusmahdollisuudet olivat päässeet aika surkeiksi. Hän kannusti meitä tekemään asialle jotakin, ja niin me sitten teimmekin, Niklas Pedersen kertaa.
Hanke rullasi eteenpäin nopeasti. Sopiva paikka skeittikeitaalle löytyi Julkujärveltä, jonne suunniteltiin sopivasti massiivista ulkoilualuetta.
Pitkällisen byrokratiaväännön jälkeen yhdistys sai kaipaamansa alueen vuokralle tämän vuoden alussa. Nyt on varmaa, että seuraavat kymmenen vuotta paikka on pyhitetty skeittaukselle.
Käytännön rakennustyöt alkanevat loppukeväästä.
– Tarkoituksena on tehdä ensiksi sadan neliömetrin puuli, jonka ympärille muu puisto myöhemmin luodaan. Luvassa on street-tyyppinen parkki, johon tulee esimerkiksi funboxeja ja muuta olennaista, pohjasuunnitelman luonut Pedersen selittää innoissaan.
– Paikka sopii skeittaajille, bmx-pyöräilijöille ja potkulautailijoille. Jos kaikki menee hyvin, puuli – eli eräänlainen tyhjä uima-allas – voidaan avata jo loppukesästä, hän jatkaa hymyillen.
Rämän rampin seuraaja
Tällä hetkellä Ylöjärven skeittareiden harrastusareenoja ovat keskusta-alueen pihat ja kadut. Kaupungin ainoa rullalautailuramppi purettiin maan tasalle parisen vuotta sitten.
Soppeenmäen Yhtenäiskoulun pihalla nököttänyt skeittipaikka oli tuttu myös Niklas Pedersenille. Pitkän linjan tamperelaislautailija kävi rullailemassa Ylöjärvellä harva se kesä.
– Niin, hyville skeittipaikoille tullaan perinteisesti pitkänkin matkan päästä. Ja Soppeenmäen paikka oli aluksi ihan oikeasti hyvä, kunnes alamäki sitten alkoi, Pedersen muistelee.
Pahasti rapistunut ramppi suljettiin parisen vuotta sitten, kun moni harrastajakin oli hylännyt sen. Sotkemiselle ja ilkivallalle altistuneella harrastuspaikalla oli hc-skeittaajien mielestä ongelmia, joiden juuret ulottuivat pitkälle menneeseen.
– Suurin vika oli materiaali – rampin pintahan oli puuta. On ihan selvää, ettei sellainen ratkaisu ole pitkällä aikavälillä järkevä. Sää rapistutti levyt nopeasti huonoon kuntoon, Pedersen sanoo.
– Lisäksi ylläpito oli kehnoa. Esimerkiksi kerran, kun ramppia piti siirtää, kaupungin miehet päättivät hoitaa asian puskemalla rakennelmaa työkoneilla. Viimeistään silloin betonielementit hajosivat lopullisesti, hän jatkaa hymähtäen.
Julkujärven skeittipuistoon vastaavia ongelmia ei Kaarikoirien mukaan tule. Jokainen kulma ja kallistus on pohdittu niin tarkkaan, että harrastaminen on varmasti hauskaa ja turvallista.
Yhdistyksen varapuheenjohtajan Teemu Grönlundin mukaan skeittipuistojen suunnittelu on tarkkaa puuhaa.
– Rullailulinjat eivät saa töksähdellä, vaan muotojen pitää olla sulavia. On tärkeää, että esimerkiksi puulista pääsee helposti pois, hän kuvailee.
– Ylöjärven skeittipuistosta tulee mahtava. Kaikki tehdään siellä lajin ehdoilla. Kun sellaisessa paikassa osaa skeitata, osaa skeitata missä vain, Grönlund kehuu.
Rahoitus lähinnä yksityisiltä
Kaarikoirien kunnianhimoinen projekti on saanut huomiota ja tunnustusta myös valtakunnallisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Ylöjärven skeittipuistolle jokin aika sitten 20 000 euron apurahan, jonka turvin hanke pystyttiin saattamaan alkuun.
Rahaa kuitenkin tarvitaan vielä. Pedersenin mukaan tarvittavat varat on tarkoitus saada kasaan yksityiseltä sektorilta.
– Rahoituskuvio on samanlainen kuin Helsingin Suvilahden skeittipuistolla: avustuksella hommat alkuun ja yksityisellä rahalla eteenpäin. Kaupunkien ja kuntien rahahanat ovat näinä aikoina tiukoilla – se on tullut huomattua, puheenjohtaja naurahtaa.
Tällä haavaa Kaarikoirilla on koossa rahoitus puiston ensi vaihetta – puulia – varten. Lisää rakennetaan sitä mukaa, kun varoja saadaan kerättyä.
Pedersen ja Grönlund ovat varmoja, että Julkujärven skeittipuisto valmistuu kokonaan lähivuosien aikana. Miesten mukaan pirkanmaalaisyrityksissä ymmärretään, miten suuri yhteiskunnallinen merkitys liikuntapaikoilla tänä päivänä on.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Koirapuisto-nimeä kantava skeittikeidas valmistuu täyteen mittaansa noin kolmessa vuodessa.
– Tarvitsemme vielä paljon apua niin yksityishenkilöiltä kuin yrityksiltäkin. Toivottavasti etenkin ylöjärveläiset skeittarit tulevat innolla talkoisiin, kunhan työt alkavat, Pedersen ja Grönlund hymyilevät.
Lisätietoa Julkujärven skeittipuistosta osoitteessa kaarikoirat.fi.
Skeittaajat: ”Emme tee enää ilmaista työtä”
Räikän liikuntapaikkahankkeella edessä kohtalon hetket – Skeittaajat odottavat neljättä vuotta
Comments are closed.