Pikkuinen nuttu lämmittää kummasti etiopialaisvauvan ihoa ja tämän äidin mieltä. Sen tietävät ylöjärveläisharrastajat ja muut suomalaiset, jotka ovat tehneet porukalla hyvää.
Tammikuun lopussa Suomesta lähtee erikoinen lasti kauas vieraalle maalle.
Se kätkee sisäänsä suuren satsin vauvan nuttuja, jotka lahjoitetaan etiopialaisäideille. Vaatteiden joukossa on myös läjä pukineita Ylöjärveltä.
Kyseessä on jo jokusen vuoden rullannut nuttuprojekti, johon on osallistunut puikonpyörittäjiä ympäri Suomen.
Kuin äitiyspakkaus minikoossa
Ideana on, että sairaalaan synnyttämään menevät etiopialaisäidit saavat kotiin lähtiessään vaatekappaleen pienokaiselleen.
Lahjoitus on ikään kuin minimuotoinen äitiyspakkaus.
– Nuttu voi olla vauvan ainoa vaate, Ylöjärvellä projektiin osallistuneita Käsityökahvila-ryhmiä vetänyt Ulla Tujula kertoo.
Suomalaisen silmissä nuttu ei välttämättä ole kummoinen äitiyspakkaus, mutta Tujulan mukaan sillä voi olla todella iso merkitys köyhistä oloista tuleville äideille.
Opettajalla sattuu olemaan omakohtaista tietoa Etiopian oloista, sillä hänellä on sieltä adoptoitu lapsi.
– Nuttu voi pelastaa vauvan hengen. Hyvin harva etiopialaisäiti käy sairaalassa synnyttämässä. Tämän sekä kylmien öiden ja huonon hygienian vuoksi lapsikuolleisuus on suuri. Villanuttu on hyvä kylmyyttä vastaan.
– Suomalainen äitiyspakkaus on ylellisyys, kurssille osallistunut Paula Lahti toteaakin.
Sikälikin lahjoitusta voi verrata äitiyspakkaukseen, että se ei päädy vain parille hassulle äidille. Tämän vuoden syksyyn mennessä nuttuja on lähetetty jo noin 58 000 kappaletta. Tämä on toki yli 80 miljoonan asukkaan maassa pieni prosentuaalinen määrä, mutta monta äitiä lahjoitus on kuitenkin tavoittanut.
Nuttujen neulominen alkoi vuonna 2008, kun lähetystyöntekijä Pirkko Tuppurainen pani tempauksen tulille.
– Tuppurainen on ollut Etiopiassa töissä, ja hänellä on sinne kontakteja. Homma lähti liikkeelle hänen henkilökohtaisesta intressistään, Tujula taustoittaa.
Opettajan mukaan ilmoille on heitetty idea, että nuttutempausta voisi laajentaa muuallekin Afrikkaan.
Neulontaporukat ovat lähettäneet nuttuja suoraankin Etiopiaan, mutta ylöjärveläiset osallistuvat koordinoituun lähetykseen. Yhteyshenkilö ottaa vaatteet vastaan Pohjanmaalla ja hoitaa ison erän kerralla perille.
Ylöjärveläiset panevat nuttunsa eteenpäin tammikuun lopulla, joten vielä ehtii heiluttaa hihojaan – ja sen voi tehdä kuka vain.
Nuttu houkuttaa sairaalasynnytykseen
Nuttutiedotteen mukaan lahjapaituleiden on todettu rohkaisevan etiopialaisäitejä lähtemään turvalliseen synnytykseen sairaalaan.
Nuttu yksinään voi tuntua pieneltä syyltä lähteä lääkärin pakeille.
– Tietysti sairaalaan houkuttavat valistus ja tiedotus kaikkinensa, mutta nuttu on tässä yksi tekijä, Tujula arvioi.
Nutut ovat löytäneet jo useaan sairaalaan, joten houkutin tulee hiljalleen yhä useamman tietoisuuteen.
Nutuista tiedottavat terveydenhuoltohenkilökunta ja lähetystyöntekijät.
– Ja kun äidit näkevät, että toisten vauvoilla on nuttuja, he ehkä haluavat sellaisen omalle lapselleenkin, Lahti hymyilee.
Lisäksi nuttuhoukuttimen etuna on se, että kun naiset kuulevat vaatteista, he samalla saavat muuta synnytysvalistusta.
Tujula tietääkin, että Etiopiassa naiset saavat tietoa muun muassa lähetystyöntekijöiltä, vapaaehtoistyöntekijöiltä sekä erilaisista terveyskampanjoista.
Silti paljon työtä on vielä tehtävänä, koska vain kahdeksan prosenttia maan naisista synnyttää sairaalassa.
– Vaikkapa vuoristoista on vaikea lähteä sairaalaan. Olettaisin, että heimokulttuureihinkin voi liittyä käytänteitä, joiden vuoksi synnytetään kotona, Tujula pohtii.
– Ja perhettäkin voi olla kotona, joten sitä ei välttämättä voi noin vain jättää, Lahti lisää.
Lämpimän nutun pyöräyttää äkkiä
Kaikki paitulit on neulottu samalla ohjeella, jonka voi tulostaa netistä. Malli on yksinkertainen ja varsin nopea tehdä.
– Yleensä tämä neulotaan pötkönä ja sitten tehdään saumat sivuun. Nutun voi kyllä neuloa pyöröpuikoillakin. Siten se syntyy ilman saumoja suoraan muotoonsa, Tujula selostaa.
Nutut tehdään villasta. Langan tulee olla pehmeää, mutta värit ja kuosit saa kukin valita itse.
– Vauvoille vain parasta, Tujula hymyilee.
Tujula toteaa, että villa on oiva materiaali niin kylmällä kuin kuumalla. Se imee kosteutta, joten iho pysyy kuivana ja kosteus haihtuu kankaasta ilmaan.
Vaikka etelän maasta onkin kyse, yöt ovat kylmiä.
– Itsekin Etiopiassa käydessäni nukuin villasukat jalassa, ja pitkät paidat oli päällä, opettaja kertoo.
Nuttu on jotakuinkin peppuun asti yltävän paidan kokoinen, mutta pienellä piltillä se yltää lämmittämään jalkojakin.
Joustinneuleen ansiosta vaate kasvaa lapsen mukana.
– Sanoisin, että nuttu menee vielä reilun vuoden ikäiselle, Tujula silmäilee.
– Ehkä kahdenkin vuoden, Lahti tiiraa vieressä.
– Ja lapsi varmasti kuluttaa vaatteen loppuun asti, hän lisää myhäillen.
Auttamisen iloa, neulomisen riemua
Nuttuprojekti solahti osaksi Ylöjärven keskustan ja Viljakkalan Käsityökahvila-kursseja.
Paitojen teko oli tyystin vapaaehtoista kahvittelun merkeissä sujuvassa käsityökerhossa.
– Eila lähti innokkaana mukaan, hän kun tekee muutenkin käsitöitä niin paljon, Tujula katsoo touhukkaaseen oppilaaseensa Eila Tahloon.
Lahti puolestaan tempautui tarttumaan kutimeen, koska ohje oli niin helppo.
Nuttuprojekti on rantautunut Tampereen seudun työväenopistossa vain Tujulan Ylöjärvellä pitämille Käsityökahvila-kursseille.
– Ehkä niin sanotusti oli oma lehmä ojassa, kun minulla on kiinnostusta Etiopiaan, opettaja hymyilee.
Nuttuprojekti jatkuu pitkin Suomea ainakin vuoden 2014 loppuun.
– Tuppurainen on sanonut, että sitä voidaan periaatteessa jatkaa niin kauan kuin tarvetta on, Tujula sanoo.
Opettaja ei ole tarkkaan suunnitellut jatkoa Ylöjärvelle.
– Miksei voisi jatkaakin? Riippuu tekijöistä.
Niin silkka näpertely kuin hyvän tekeminenkin tuottivat iloa Tahlolle ja Lahdelle.
– Minulla on aina kudin jossain nurkassa. Nutut tulivat ihan ohimennen. Tämä oli mielenkiintoista ja hauskaa, Tahlo sanoo hymyssä suin.
– Kun kuvittelee, kuinka joku ihana tumma lapsi laittaa paidan päälleen, niin voi että! Lahti hihkaisee.
Comments are closed.