Tieliikennelain mukaan mitään viestintälaitteita ei saa käyttää ajon aikana siten, että oma keskittyminen tai ajoneuvon hallinta herpaantuu. Niin puhelimeen puhuminen ilman handsfree-laitetta kuin tekstiviestien naputtelukin on kiellettyä. Silti matkapuhelimien käyttö liikenteessä on yleistynyt.
Liikenneturvan tekemän kyselyn perusteella puolet ajokortin suorittaneista suomalaisista tytöistä kertoo lähettäneensä tekstiviestejä tai pikaviestejä ajaessaan moottoriajoneuvoa. Lähes puolet vastaajista sanoo lukevansa viestejä kännykästään ajon aikana.
Liikenneturvan kyselyjen pohjalta on huomattavissa, että viimeisimpien kahden vuoden aikana nuorten asenteet ovat muuttuneet. Vuonna 2011 joka viides 15–19-vuotiaista vastaajista kertoi lukevansa tekstiviestejä ja joka kymmenes kertoi lähettävänsä niitä ajaessaan mopoa, mopoautoa, moottoripyörää tai autoa.
Anna Pehkonen Ylöjärven Autokoulu Oy:stä on huomannut, että autokouluun tulevilla nuorilla on usein kännykkä esillä.
– Nuoret tuntuvat liimautuvan puhelimeen, se on ikään kuin yksi ruumiinosa. Viimeisimmän vuoden aikana on tapahtunut selkeä muutos. Luulen, että kosketusnäyttöpuhelimilla on vaikutusta tähän, Pehkonen toteaa.
Ajon aikana puhelinta ei autokoulussa tietenkään näppäillä, mutta Pehkosen mukaan nuoren keskittyminen herpaantuu helposti, jos puhelin piippaa autossa.
– Nuori alkaa vaistomaisesti kopeloida puhelinta, ja välillä täytyy huomauttaa, että puhelimen pitää olla suljettuna tai äänettömällä ajon aikana.
– Ja kun tutkinto on suoritettu, otetaan ensimmäisenä valokuva todistuksesta ja se jaetaan netissä kavereille, Pehkonen naurahtaa.
– Nuoret seurustelevat yhä enemmän puhelimensa välityksellä, mutta liikenneturvallisuuteen tämä ei saisi kuitenkaan vaikuttaa.
Vanhemmat antavat nuorille esimerkkiä
Autokoulussa nuorille opetetaan säännöt ja oikeaoppinen liikennekäyttäytyminen, mutta nuoren asenteet ajamiseen ja turvallisuuteen saattavat muuttua ympäristön vaikutuksesta.
Pehkonen muistuttaa, että vanhemmilla on suuri vaikutus jälkikasvuunsa.
– Jos aikuiset eivät käytä turvavyötä tai puhuvat puhelimeen ja tekstailevat ajon aikana, lapset ottavat tästä helposti mallia.
– Kun puhun oppilailleni turvavöiden käytön tärkeydestä, huolestuttavan moni tunnustaa, ettei aina käytä turvavöitä ollessaan autossa, Pehkonen kummastelee.
Hänen siskonsa, Ylöjärven Autokoulun toinen yrittäjä Susanna Savioja ihmettelee, miten paljon Ylöjärvellä on sattunut viime aikoina onnettomuuksia.
– Tuntuu, että koko ajan sattuu jotakin. Ylöjärvellä on ollut monta liikenneonnettomuutta lyhyen ajan sisällä, Savioja miettii.
Pehkonen jatkaa, että etenkin moottoripyöräonnettomuuksien määrä on kasvanut koko Suomessa.
– Turvallisuusasenteet ovat muuttuneet. Vaikka kuinka itse yrität toimia liikenteessä oikein, et koskaan tiedä, millä asenteella muut siellä kulkevat, Pehkonen toteaa.
Mopokorttia suorittavaa ylöjärveläistä Emma Siukolaa mietityttää nimenomaan muiden ihmisten käyttäytyminen, kun hän pian pääsee hurauttamaan mopollaan muiden menopelien sekaan.
– Liikenteessä ajetaan välillä miten sattuu, joten muiden ajotapa on yksi jännittämisen arvoinen asia. Myös oma osaamiseni jännittää: entä jos en muistakaan kaikkia sääntöjä? pian 16 vuotta täyttävä Siukola pohtii.
Hänen mielestään on väärin, että ihmiset vaarantavat liikenneturvallisuuden puhumalla puhelimessa ja naputtelemalla tekstiviestejä.
– Sitten, kun itse saan ajokortin, en lähde moiseen mukaan, Siukola tuumaa.
Myös väsymys lisää turvattomuutta
Tässä kuussa ajokokeen suorittava Sini Rintaniemi kertoo, ettei hänen kaveripiirissään kenelläkään ole tapana kirjoittaa tekstiviestejä autonratin takana.
Puhelimeen puhumista hän on sen sijaan ollut todistamassa.
– Aikuiset ja ihan sukulaisetkin puhuvat välillä puhelimeen ajaessaan, Rintaniemi toteaa.
– En itse voisi edes harkita puhuvani puhelimeen samaan aikaan, kun ajan autoa: liikenteeseen täytyy keskittyä niin paljon, hän jatkaa.
Anna Pehkonen sanoo, että moni autokoululainen on todennut vastaavaa.
– Kun ajamisesta tulee rutiini, on puhelimeen varmasti helpompi tarttua kuin ajamisen alkumetreillä, Pehkonen uskoo.
Rintaniemi vakuuttaa, ettei hän aio rikkoa liikennesääntöjä ja opetella puhumaan puhelimessa ollessaan autonratissa.
Samoilla linjoilla on vastikään ajoluvan saanut Katariina Talvio. Hän kertoo ottavansa liikenneturvallisuuden vakavissaan.
– Jos olen kaverini kyydissä ja hänen puhelimensa soi tai hän saa tekstiviestin, minä olen yleensä se, joka vastaa puhelimeen. En anna kuskin puhua tai näprätä puhelintaan, vaan sanon, että voin tehdä sen hänen puolestaan, Talvio summaa.
Rintaniemi veikkaa, että moni lipsuu säännöistä ja turvallisuusasioista ajatellen, ettei omalle kohdalle voi sattua mitään.
– Ja asenteet varmasti ovat erilaiset heillä, jotka ovat juuri saaneet ajokortin kuin heillä, jotka ovat jo ajaneet pitkään.
Sen lisäksi, että Rintaniemi ja Talvio ovat valveutuneita puhelimen käyttäjiä, osaavat molemmat varautua siihen, jos tuntee olevansa liian väsynyt ajaakseen.
Liikenneturvan mukaan nimittäin joka neljäs suomalaisista autoilijoista kertoo torkahtaneensa joskus rattiin.
– En ole koskaan joutunut tilanteeseen, jossa kuskin väsymys olisi ajanut läheltä piti -tilanteeseen. Jos ajajaa on alkanut väsyttää, olemme aina joko pitäneet tauon tai vaihtaneet kuskia, Rintaniemi miettii.
Talvio sanoo, että esimerkiksi musiikin kuunteleminen ja sen mukana fiilistely piristää.
– Ei tietenkään saa heilua musiikin mukana, siinähän herpaantuu keskittyminenkin, hän naurahtaa.
– Auto on myös hyvä pitää viileänä, ja kahvinjuonti tepsii, tuore ajokortin haltija miettii.
Väsymys vaikuttaa kuskiin samalla tapaa kuin alkoholi: ajokyky heikkenee, reagointi hidastuu ja arviointikyky huononee.
Liikenneturvan mukaan 16 tunnin valvominen vaikuttaa puolen promillen ja vuorokauden valvominen jopa promillen humalan tavoin.
Moni Liikenneturvan kyselyyn vastanneista koki, että rattiin nukahtamisen riski kasvaa sitä mukaa, mitä kauemmin ajaa.
Liikenneturva kuitenkin selvittää, että nukahtaminen sattuu yleensä kahden ensimmäisen ajotunnin aikana. Suurimmillaan riski nukahtaa autonrattiin on aamuyön pikkutunneilla ja alkuiltapäivästä.
Ennakointi on tärkeää
Anna Pehkosen mukaan varmistaminen ja ennakointi ovat tärkeimpiä asioita, mitä liikenteessä täytyy muistaa.
– Moni onnettomuus olisi voitu välttää, jos kuski olisi varmistanut useaan otteeseen, mitä liikenteessä tapahtuu, Pehkonen miettii.
– Etenkin lasten kanssa on oltava todella tarkkaavainen, sillä he saattavat olla arvaamattomia. Lapsi saattaa kulkea jalkakäytävällä ja hypätä hetkessä autotielle, autokouluyrittäjä muistuttaa.
Hän toteaa, että monella autokouluun tulleella nuorella ovat asenteet muuttuneet auton rattiin pääsemisen jälkeen.
Pyörällä tai kävellen liikkuessa ei osaa kiinnittää välttämättä samoihin asioihin huomiota kuin mihin ratin takana tottuu. Esimerkiksi heijastimien tärkeys on iskostunut pimeänajolla usean nuoren takaraivoon.
– Kävellessä tai pyöräillessä kuvittelee helposti, että autot kyllä huomaavat kulkijan, vaikka olisi kuinka pimeää eikä käyttäisi heijastimia. Ratin taakse hypättyään nuoret ovat useasti kommentoineet, kuinka he sitten vasta ovat tajunneet, miten huonosti autoilija erottaa ihmiset pimeällä säällä, Pehkonen kertoo.
Vaikka kesää on vielä jäljellä, alkavat päivät pian lyhentyä ja pimeä yllättää entistä aikaisemmin. Tällöin on tärkeää muistaa, että autoilijan reagointiaika lyhenee. Vaikka kävelijällä tai pyöräilijällä olisi etuajo-oikeus, auton kanssa jää aina toiseksi.
Pehkonen täsmentää, ettei voi tarpeeksi muistuttaa ennakoinnin ja varmistamisen tärkeyttä.
– Kuskilla pitää olla tilannenopeus hallussa, ja myös jalankulkijan on kiinnitettävä huomiota liikenteeseen. Kaikenlaiset kulkijat on otettava huomioon ja ennakoitava niin paljon kuin mahdollista, hän huomauttaa.
